Viestintäpalvelimet

Viestintäpalvelimet ovat palvelinohjelmistoja ja -infrastruktuuria, jonka tarkoituksena on hallita ja välittää viestejä eri viestintäkanavissa. Niillä tuetaan sähköpostia, pikaviestintää, äänipuheluita sekä videokeskusteluja, ja ne voivat toimia organisaation omassa datakeskuksessa, pilvessä tai hybridimuodossa.

Viestintäpalvelimet jaotellaan usein viestintäkanavien mukaan. Sähköpostipalvelimet (SMTP, IMAP/POP3) hoitavat viestien reitityksen ja toimituksen. Pikaviestimet käyttävät protokollia kuten XMPP tai lukuisia kaupallisia/ohjelmallisia ratkaisuja. IP-telefoniin ja videokeskusteluun tarkoitetut palvelimet käyttävät protokollia kuten SIP ja WebRTC. Monissa järjestelmissä näitä toimintoja tarjotaan yhdistettynä, jolloin viestintä on keskitettyä.

Teknisessä mielessä viestintäpalvelimet tarjoavat viestien reitityksen, toimitusvarmuuden, jonotus- ja vastaanottoresurssien hallinnan sekä todennuksen ja valtuutuksen. Keskeisiä protokollia ovat SMTP, IMAP/POP3, XMPP sekä SIP/WebRTC. Turvallisuuden kannalta tärkeitä ominaisuuksia ovat salaus siirrossa (TLS/SSL), sekä sähköpostissa DKIM, SPF ja DMARC. Pääsyoikeuksien hallinta ja valvonta ovat osa turvallisuutta.

Arkkitehtuuriltaan viestintäpalvelimet voivat olla keskitettyjä tai hajautettuja, ja ne voivat olla redundanssilla ja kuormituksenjaolla varustettuja. Pilvi- tai hybridiympäristöt tukevat skaalautuvuutta ja korkean käytettävyyden vaatimuksia. Hallinnassa korostuvat monitorointi, varmuuskopiot sekä säännölliset päivitykset. Esimerkkejä avoimen lähdekoodin ratkaisuista: Postfix ja Dovecot sähköpostissa, ejabberd tai Prosody XMPP:ssä, Asterisk VoIP-palvelussa.