Viestintäaineet

Viestintäaineet ovat biologisia aineita, jotka välittävät informaatiota solujen, yksilöiden tai lajien välillä. Ne mahdollistavat vastavuoroisen reagoinnin ympäristön tiloihin, kehityksen säätelyn sekä käyttäytymisen ja puolustuksen koordinoinnin. Viestintäaineet voivat esiintyä sekä mikrobien että monisolisten organismien biokemiallisina signaaleina ja ne voivat toimia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden signaalien kanssa.

Viestintäaineiden toiminta voidaan jaotella niiden vaikutusetäisyyden mukaan. Autokriinisessä viestinnässä signaali vaikuttaa samaan soluun, parakriinisessa se vaikuttaa läheisiin soluihin, ja endokriininen viestintä tapahtuu verenkierron välityksellä kauempana oleviin vastaanottajiin. Lisäksi monissa järjestelmiss käytetään välittäjäaineita, kuten hormoneja, neurotransmittereitä, kasvien hormoneja sekä bakteerien autoinduktoripitoja. Pysyvimmät viestit voivat olla molekyylien lisäksi volatiilisia yhdisteitä, kuten kasvien tuottamia pheromonaattisia hiukkasia, jotka vaikuttavat toisiin yksilöihin etäisyydeltä.

Vastaanottajat vastaanottavat viestejä reseptorien kautta, minkä jälkeen signaali voi käynnistää monimutkaisia signaalinketjuja ja vasteita soluissa. Viestintäaineet säätelevät muun muassa kasvien kasvua, eläinten kehitystä, immuunipuolustusta ja mikrobiiden käyttäytymistä sekä vuorovaikutuksia ekologisissa yhteisöissä. Tutkimus viestintäaineiden saralla kattaa biokemian, neurotieteen, ekologi ja lääketieteen, ja se vaikuttaa sovelluksiin kuten lääkehoitoihin, maatalouden kasvin- ja kasvinsuojeluun sekä ekosysteemien seurannan kehittämiseen.