Verkkoarkkitehtuurissa

Verkkoarkkitehtuurissa viittaa järjestelmän verkon rakenteeseen ja siihen liittyviin ohjaus- ja suunnitteluperiaatteisiin. Sen tavoitteena on varmistaa tiedon ja palvelujen saatavuus, tehokas tiedonsiirto sekä hallittavuus ja turvallisuus eri verkko- ja sovelluskerrosten välillä. Hyvä verkkoarkkitehtuuri huomioi sekä nykyiset että tulevat tarpeet, mahdollistaa laajennukset ja muutoskyvyn sekä minimoi pullonkaulat.

Viitekehyksenä käytetään usein kerroksellisia malleja kuten OSI- ja TCP/IP -viitemallit. Nämä määrittelevät vastuut, protokollat ja rajapinnat kullekin tasolle, helpottaen yhteentoimivuutta ja arkkitehtuurin kehittämistä.

Arkkitehtuurityyppejä ovat kerrokselliset ratkaisut, palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA ja mikropalvelut), sekä tapahtumavetoinen arkkitehtuuri. Verkkoihin liittyy myös erilaisia topologioita ja toteutuksia, kuten client-server- ja peer-to-peer -malleja sekä monipuolisia datakeskus- ja pilvi-verkkojen rakenteita.

Suunnittelun keskeisiä kriteereitä ovat skaalautuvuus, suorituskyky, luotettavuus, turvallisuus ja hallittavuus. Lisäksi arkkitehtuurin tulisi tukea standardeja, kustannusten hallintaa sekä muutosten hallintaa ja ylläpitoa.

Standardeja ja viitetietoja tarjoavat organisaatiot kuten IETF, ISO/IEC ja IEEE. Keskeisiä protokollia ja teknologioita ovat TCP, IP, UDP, HTTP, DNS sekä hallinta- ja turvallisuusprotokollat TLS ja IPsec.

Verkkoarkkitehtuuria sovelletaan Internetin infrastruktuuriin, yritysverkoissa, datakeskusverkostoissa sekä pilvi- ja edge-ympäristöissä, joissa arkkitehtuurin periaatteet ohjaavat palveluiden saavutettavuutta, luotettavuutta ja suorituskykyä.