Verkkoadaptereita

Verkkoadaptereita, jotka tunnetaan myös nimellä verkkokortit tai NIC (Network Interface Controller), ovat tietokoneen laitteisto-osia, jotka mahdollistavat tietokoneen liittymisen tietoverkkoon. Ne toimivat rajapintana tietokoneen ja verkon välillä, muuntaen digitaaliset tiedot verkon lähettämään muotoon ja päinvastoin. Verkkoadapterit voivat olla joko integroituna emolevylle tai erillisinä laajennuskortteina.

Yleisimmät verkkoadapterit käyttävät Ethernet-teknologiaa langallisiin yhteyksiin. Nämä adapterit sisältävät tyypillisesti RJ45-liittimen, johon verkkokaapeli kytketään. Langattomat verkkoadapterit, kuten Wi-Fi-kortit, mahdollistavat yhteyden muodostamisen langattomasti langattomiin tukiasemiin. Nämä adapterit käyttävät radioaaltoja tiedonsiirtoon.

Verkkoadapterin tehtävänä on kapseloida data paketteihin, osoittaa ne oikeaan kohteeseen verkon sisällä ja purkaa vastaanotetut paketit tietokoneen ymmärtämään muotoon. Jokaisella verkkoadapterilla on yksilöllinen MAC-osoite (Media Access Control), joka on laitteistotason tunnus ja takaa pakettien oikean perillemenon paikallisverkossa.

Nykyään useimmissa pöytätietokoneissa ja kannettavissa tietokoneissa on sisäänrakennettu Ethernet- ja Wi-Fi-verkkoadapteri. Tarvittaessa erillisiä verkkoadaptereita voidaan hankkia, esimerkiksi jos alkuperäinen on rikkoutunut tai halutaan päivittää nopeampaan tai uudempia standardeja tukevaan malliin. Verkkoadapterien nopeudet vaihtelevat, ja yleisimpiä ovat 100 Mbps, 1 Gbps ja 10 Gbps tai nopeammatkin.