Vammaisten

Vammaiset viittaavat ihmisiin, joilla on pysyvä tai pitkään jatkuva fyysinen, aisti- tai kognitiivinen sekä/tai psyykkinen vamma. Vammaisuus syntyy usein vuorovaikutuksesta henkilön toimintakyvyn ja ympäristön rakenteiden välillä. Näin sanottuna vammaisuus on sosiaalinen ilmiö: esteet ja epäosallistumisen rakenteet määrittävät, millaiset mahdollisuudet ihmisellä on.

Vammaisten oikeudet perustuvat sekä Suomen perustuslakiin että kansainvälisiin vastuisiin. Suomi sitoutui YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimukseen (CRPD), joka korostaa yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä ja osallisuutta. Kansallinen lainsäädäntö sekä paikallinen päätöksentekoprosessi pyrkivät turvaamaan vammaisten oikeudet saada tarvitsemansa palvelut, tukea ja tiedonsaantia sekä suojata syrjinnältä.

Palvelut ja tuet: Kunnat tarjoavat palveluita vammaisille, kuten henkilökohtaista apua, asumispalveluja, päivätoimintaa, terveydenhuollon erityispalveluita sekä tulkkausta ja tiedonsaantia. Saavutettavuuden parantaminen kattaa rakennukset, joukkoliikenteen, digitaaliset palvelut ja tiedot sekä koulutuksen ja työn mahdollisuudet. Usein yksilöllinen suunnitelma ja tuen tarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa.

Inclusion ja haasteet: Vaikka edistystä tapahtuu, esteettömyyden toteuttaminen ei ole valmis; asenteet, taloudelliset rajoitukset sekä eriasteinen saavutettavuus voivat hankaloittaa arkea. Työelämässä ja koulutuksessa pyritään parantamaan osallisuutta, mutta syrjintä ja työn sekä koulutuksen saavutettavuuden puutteet ovat edelleen haasteita. Yhteisöt ja järjestöt toimivat vaikuttamisen ja tiedon jakamisen foorumeina.

Yhteenveto: Vammaiset muodostavat monimuotoisen ryhmän, jonka oikeuksien toteutuminen on sekä lainsäädännöllisesti että yhteiskunnallisesti pitkäjänteinen prosessi. Parhaillaan painopisteitä ovat saavutettavuuden parantaminen, yksilöllinen tuki ja vahva osallisuus.