Valvontakäytäntö

Valvontakäytäntö on organisaation määrittelemä kokonaisuus menettelyjä ja standardeja, joiden tarkoituksena on seurata toimintaa, varmistaa sääntöjen noudattaminen sekä hallita riskejä. Käytännöt koskevat yleisesti sekä sisäisiä prosesseja että ulkoisia velvoitteita ja ne voivat liittyä esimerkiksi tietoturvaan, laadunvarmistukseen, henkilöstöhallintoon ja talousvalvontaan. Valvontakäytännön tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa toiminnan tilasta, ehkäistä väärinkäytöksiä sekä tukea päätöksentekoa ja jatkuvaa parantamista.

Keskeisiä elementtejä ovat valvontatavoitteiden määrittäminen, vastuut ja valtuudet, menettelyt sekä mittarit, raportointi ja dokumentointi. Lisäksi käytännöt sisältävät riski- ja vaikutusarvioinnit, tapahtumien kirjaamisen sekä sisäisen auditoinnin. Toiminnan on oltava säädösten ja organisaation arvojen mukaista, ja valvontaa toteutetaan oikeudenmukaisesti sekä läpinäkyvästi.

Säädösten näkökulmasta valvontakäytännön tulee noudattaa soveltuvaa lainsäädäntöä, kuten tietosuojalainsäädäntöä (GDPR) sekä muita alakohtaisia säädöksiä. Henkilötietojen käsittelyä koskee periaatteet, kuten minimointi, tarkoituksenmukaisuus ja säilytysajat.

Esimerkkejä valvontakäytännön alueista ovat IT-järjestelmien käyttövalvonta ja lokitus, pääsyoikeuksien hallinta, laadunvarmistus, talousvalvonta sekä säädöstenmukaisuuden varmistaminen.