Valtavaltiot

Valtavaltiot ovat kansainvälisessä politiikassa harvoin suurella vaikutusvallalla erottuvia valtioita, joilla on poikkeuksellinen kyky muokata maailmanlaajuista järjestystä. Termi juontaa juurensa varhaisen modernin ajan tasapainopolitiikasta: suurvallat olivat niitä, joiden sotilaallinen voima, taloudellinen kapasiteetti ja poliittinen asema määrittivät suurten valtioiden konfliktien ja liittojen reitin. Valtavaltiot eivät ole virallinen asema tai järjestö; kyse on analyyttisestä käsitteestä, jolla kuvataan valtion kykyä vaikuttaa normeihin, kauppaan ja turvallisuuteen sen rajojen ulkopuolella.

Kriteerit vaihtelevat tutkijoittain, mutta yleisesti valtavaltiolta odotetaan suurta sotilaallista kapasiteettia, suurta talousvoimaa sekä laajaa diplomatiapainetta. Myös soft power, teknologinen osaaminen ja kyky rakentaa ja ylläpitää liittoutumia sekä vaikuttaa kansainvälisiin instituutioihin ovat tärkeitä.

Historian aikana suurvaltoina on pidetty Iso-Britanniaa, Ranskaa, Venäjää ja Saksaa sekä myöhemmin Yhdysvaltoja; kylmän sodan aikana keskeisiä olivat Yhdysvallat, Neuvostoliitto (nykyään Venäjä) sekä heidän länsimaiden ja itämaiden liittolaisensa. Nykymaailmassa Yhdysvallat ja Kiina sekä monet eurooppalaiset maat, kuten Iso-Britannia ja Ranska, ovat usein mainittuja globaalina valtaryhmänä, ja Saksalla, Japanilla sekä Intialla on suurta taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa. On kuitenkin huomioitava, että valtavaltio-luokitus ei ole virallinen asema, vaan analyyttinen käsite, joka riippuu käytetystä määritelmästä ja ajankohdasta.