suurvallat

Suurvallat ovat kansainvälisessä politiikassa valtioita, joilla on huomattavaa ja laaja-alaista vaikutusvaltaa maailmantaloudessa, turvallisuuspolitiikassa ja kansainvälisissä instituutioissa. Suurvalta-asema on suhteellinen, ei muodollinen status, ja siihen vaikuttavat taloudellinen koko, sotilaallinen kapasiteetti sekä diplomatia ja kyky toimia globaaleissa kysymyksissä. Näin ollen suurvaltaisella asemalla on usein kyky muokata kansainvälistä agendaa ja turvallisuusarkkitehtuuria.

Määritelmä ei ole yksiselitteinen. Johtavia kriteerejä ovat taloudellinen ja teknologinen vahvuus, sotilaallinen voima sekä kyky vaikuttaa kansainvälisiin normeihin ja päätöksiin. Joissain yhteyksissä korostetaan pysyvien jäsenten asemaa YK:n turvallisuusneuvostossa, mutta laajemmassa keskustelussa huomio kiinnittyy valtioiden suhteelliseen vaikutusvaltaan niiden muodostamassa kansainvälisessä järjestelmässä.

Nykyisin yleisesti tunnistettuihin suurvaltoihin luetaan Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Iso-Britannia ja Ranska. Lisäksi keskusteluissa pohditaan Saksan, Japanin, Intian ja Brasilian asemia suurvaltoina tai suurvaltoihin rinnastettavina valtioina riippuen käytetyistä kriteereistä. Monissa luokituksissa suurvaltoihin liitetään sekä taloudellinen koko että geopoliittinen vaikutus sekä sotilaallinen kapasiteetti.

Historian saatossa suurvalta-tila on muuttunut. 17.–19. vuosisadalla eurooppalaiset suurvallat kuten Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä hallitsivat suurinta osaa maailmanpolitiikasta; 20. vuosisadalla Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sekä myöhemmin Kiina nousivat keskeisiksi toimijoiksi. Nykytilanteessa suurvalta-käsitys riippuu geopoliittisista suuntauksista ja taloudellisista voimasuhteista, jolloin suurvalta voidaan nähdä sekä historiallisena käsitteenä että nykyisen maailmanpolitiikan dynamiikan ilmentymänä.