Valokäyräkaksoistähdissä

Valokäyräkaksoistähdissä, joka tunnetaan myös nimellä fotometrinen kaksoistähti, tarkoitetaan kaksoistähtijärjestelmää, jonka havaitsemme silloin, kun sen komponenttitähdet kiertävät toisiaan siten, että ne ajoittain peittävät toisiaan. Tämä peittyminen johtaa järjestelmän kokonaiskirkkauden muutoksiin, jotka voidaan havaita mittaamalla tähden valoa ajan mittaan. Tällaisia mittauksia kutsutaan valokäyriksi. Valokäyräkaksoistähdet ovat merkittäviä astrofysiikan tutkimuksessa, sillä niiden avulla voidaan määrittää tarkasti tähtien parametreja, kuten massaa, säteitä ja kiertoratoja.

Kaksoistähtijärjestelmän komponenttien välisen radan suunta määrää, olemmeko todistamassa valokäyräkaksoistähteä. Jos radan taso on lähellä havaitsijan näkökenttää, toinen tähti voi kulkea toisen edestä, aiheuttaen kirkkauden laskun. Täydellisessä linjauksessa tapahtuva peittyminen tunnetaan pimennys- tai valokäyräkaksoistähtenä. Muissa tapauksissa, kun komponentit eivät peitä toisiaan, mutta ovat riittävän lähellä toisiaan, niiden yhteinen valo voi muuttua, kun kuumempi tähti loistaa enemmän kuin kylmempi tai päinvastoin. Tällöin puhutaan elliptisoivista kaksoistähdistä, joissa valokäyrän vaihtelut eivät johdu peittymisestä vaan tähtien muodonmuutoksesta ja valonlähteen jakautumisesta.

Valokäyräkaksoistähtien tutkimus on ollut keskeisessä roolissa tähtien fysiikan ymmärtämisessä. Erityisesti pimennys-kaksoistähdiltä saadaan erittäin tarkkoja mittauksia tähtien säteistä ja massoista, jotka ovat perustavanlaatuisia tähtiä koskevissa malleissa. Valokäyrän muodon ja amplitudin analyysi paljastaa tietoa tähtien pintalämpötiloista, pintakirkkaudesta ja jopa niiden tähtienvälisen aineen vaikutuksista. Lisäksi näiden järjestelmien avulla voidaan tutkia planeettoja, jotka kiertävät kaksoistähtiä, sillä myös planeetan kulku tähden edestä aiheuttaa havaittavan muutoksen valokäyrässä.