Valokuvan

Valokuva on valon avulla tallennettu kuvan ilmentymä, joka voidaan luoda fotosensitiiviseen materiaaliin tai digitaaliseen sensoriin. Kielessä valokuva on substantiivi ja sen genitiivimuoto on valokuvan, jota käytetään esimerkiksi ilmauksissa valokuvan väri, valokuvan arkisto tai valokuvan käyttö. Etymologisesti sana muodostuu sanoista valo ja kuva.

Historia ja kehitys

Valokuvauksen juuret ovat 1800-luvun alkupuolella, jolloin vaihtoehtoiset menetelmät ja kameratekniikat kehittyivät nopeasti. Alkuvaiheissa syntyivät gnauent- ja daguerreotyyppiset prosessit, joiden jälkeen tekniikka kehittyi kohti kalikografiaa ja hopea-käymälät. 1900-luku toi laajemman markkinan, valokuvien tuotannon ja kopioinnin sekä värin kokeilut. Digitaalisen aikakauden myötä valokuvasta on tullut helppoa ja nopeaa tallentaa, muokata ja jakaa, ja kuvien arvo syntyy sekä visuaalisesta ilmaisusta että dokumentaarisesta ja arkistointitarkoituksesta.

Tekniikka ja formaatit

Valokuvia voidaan tallentaa sekä filmille että digitaalisesti. Filmikuvissa käytetään negatiiveja ja tulosteita, kun taas digitaalinen valokuva tallennetaan sensoriin ja prosessoidaan tiedostoiksi kuten JPEG tai RAW. Digitaalinen valokuva mahdollistaa laajat muokkausvaihtoehdot, metadataan tallennetut tiedot sekä helpon jakamisen ja tallentamisen suurissa määrin. Valokuvien laatu riippuu sekä kameran että valotuksen, tarkkuuden ja tulostusmenetelmien tasosta.

Käyttötarkoitukset ja säilytys

Valokuvilla on sekä taiteellinen että dokumentaarinen arvo. Ne dokumentoivat tapahtumia, ihmisiä ja maisemia sekä toimivat taiteellisen ilmaisun välineinä. Tekijänoikeudet suojaavat valokuvaa ja sen käyttöä, ja arkistointi sekä huolellinen varastointi ovat tärkeitä sekä kulttuuriperinnön että yksilökohtaisten muistojen säilymiselle.