Valitusmenettelyyn

Valitusmenettelyyn on suomalaisessa hallinto-oikeudessa käytetty termi, joka viittaa viranomaisen päätökseen kohdistuvaan valitusprosessiin. Se on osa laajempaa muutoksenhakujärjestelmää, jossa yksilön oikeudelliset ja prosessuaaliset keinot voivat haastaa hallinnon päätöksen. Valitusmenettelyyn kuuluu sekä oikeudellinen valitus (valitus) että joissain tapauksissa muuttunut hallintopäätösoikeus.

Soveltamisala on laaja: valitus voidaan tehdä moniin julkisen vallan päätöksiin, kuten lupiin, etuuksiin, verotukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen liittyviin ratkaisuin. Joissain asioissa on ensin sisäinen oikaisuvaatimus tai muu erityinen kanava ennen mahdollisuutta ottaa asia valitusmenettelyyn. Usein asetetaan määräaika valituksen tekemiselle ja valituksen sisällölle on selostettava sen perusteet sekä esitettävä relevantit asiat ja todistusaineisto.

Menettely etenee siten, että valituksen tekee valituksen suorittavalle viranomaiselle tai sen ylintä päätöstä tekevä viranomainen. Viranomainen voi pyytää lisätietoja sekä määrätä tarvittaessa oikaisun tai muuttaa päätöstä tai siirtää asian ylemmälle valvontaviranomaiselle. Valitus voi joissain tapauksissa vaikuttaa päätöksen täytäntöönpanoon; joissain tilanteissa voidaan hakea hallinnon väliaikaista toimivallan keskeyttämistä.

Seuraavaksi mahdollinen oikeudellinen jatkumo on hallinto-oikeus tai, lopulta, korkeimpal- hallinto-oikeus. Näillä oikeudenkäynneillä keskitytään lainmukaisuuteen ja oikeusvirheiden korjaamiseen, ja ne voivat johtaa päätöksen kumoamiseen, muuttamiseen tai palauttamiseen uuteen käsittelyyn. Valitusmenettelyä ohjaavat erityissäännökset, jotka vaihtelevat asiaryhmittäin, sekä yleiset hallintolain säännökset.