Valemuistot

Valemuistot ovat muistitapahtumia, joissa henkilö muistaa tapahtuman, jota ei ole tapahtunut, tai muisto sisältää olennaisia virheitä. Ne voivat koskea sekä kokonaisia tapahtumia että yksittäisiä yksityiskohtia kuten aikaa, paikkaa tai ihmisiä. Valemuistot ovat yleisiä eivätkä välttämättä viittaa mielenterveysongelmiin; useat ihmiset kokevat niitä ainakin ajoittain.

Valemuistojen muodostumiseen vaikuttavat useat mekanismit. Muistin lähteen virheellinen arviointi eli lähteistymisvirheet, missä tieto sekoittuu todelliseen tapahtumaan tai mielikuvitus tulkitaan todistukseksi. Misinformation-efekti osoittaa, että virheellinen tieto muistijälkeen jälkikäteen voi muuttaa muistoa. Mielikuvituksen toistuva harjoittaminen voi lisätä muistettavuuden tuntua (imagination inflation). Sosiaalinen paine, johtavat haastattelukysymykset ja virheellinen palaute voivat vahvistaa valemuistoja. Unen, stressin ja unohduksen tilat voivat heikentää muistijälkien luotettavuutta.

Valemuistot ovat keskeinen aihe oikeuslääketieteessä ja psykoterapiassa, missä muistojen virheellisyydellä on merkittäviä seurauksia. Erottaakseen valemuistot todellisista kokemuksista korostetaan neutraaleja, ei johtavia haastattelumenetelmiä sekä kriittistä lähdearviointia. Lisäksi on tärkeää erottaa valemuistot toisistaan confabulation, joka johtuu aivoperäisistä tekijöistä eikä potilaan intentioista.

Tutkimus muistojen luotettavuudesta painottaa varovaista lähestymistapaa muistojen keruussa ja raportoinnissa sekä sitä, että muistien muuttuminen uudessa tiedossa tai keskustelussa on yleistä, eikä se välttämättä tarkoita valehtelua.