Vahvistuminen

Vahvistuminen on suomen kielen substantiivi, joka kuvaa prosessia, jossa jokin muuttuu vahvemmaksi, kestävämmäksi tai varmemmaksi. Sanaa käytetään sekä konkreettisessa että abstraktissa merkityksessä ja se voi viitata sekä fyysiseen että psykologiseen tai rakenteelliseen vahvistumiseen. Etymologisesti se muodostuu adjektiivista vahva sekä verbistä vahvistua ja -minen-sufiksista.

Fyysisessä kontekstissa vahvistuminen viittaa kehon voimien ja kestävyyden parantumiseen, esimerkiksi lihasvoiman kasvuun harjoittelun seurauksena tai kudosten paranemisen vahvistumiseen. Rakenteiden ja rakennelmien osalta termi tarkoittaa vahvistamista: rakenteiden lujuuden lisäämistä, osien tai perustusten vahvistamista, jotta ne kestävät suurempia kuormia.

Biologis- ja lääketieteellisissä yhteyksissä vahvistuminen voi viitata kudosten, luun tai biologisten järjestelmien toiminnan ja rakenteen parantumiseen tai stabiloitumiseen. Psykososiaalisessa kontekstissa vahvistuminen voi tarkoittaa identiteetin, itseluottamuksen tai arvojen selkiytymistä ja vahvistumista sekä yksilön tai ryhmän kyvykkyyden kokemusta.

Muistin tutkimuksessa yleisesti käytetty ilmaus on muistin vahvistuminen, joka kuvaa muistijälkien vakaantumista ja muistamisen luotettavuuden lisääntymistä. Sanaa käytetään myös yleispätevästi kuvaamaan prosesseja, joissa nopeasti tai vähitellen jotain todetaan vahvemmaksi—esimerkiksi päätösten tai käytännön toimintatapojen vahvistuminen.