VOCpäästöjen

VOC-päästöt tarkoittavat volatileja (haihtuvia) orgaanisia yhdisteitä, jotka haihtuvat huoneenlämpötilassa ja voivat päästä ilmaan erilaisista lähteistä. Ne voivat olla sekä ihmisen tuottamia että luonnollisia. Yhdisteet kuuluvat usein NMVOC-ryhmään (non-methane volatile organic compounds) ja niiden pitoisuudet voivat kohota sekä sisätiloissa että ulkoilmassa.

Lähteet jakautuvat sisätiloihin, ulkoilmaan ja biogeisiin lähteisiin. Sisätiloissa tärkeimmät päästölähteet ovat maalit ja lakat, liuottimet, liima-aineet, siivous- ja hygieniatuotteet sekä rakennusmateriaalit ja huonekalut. Ulkoilmassa suuret päästölähteet ovat liikenne, teollisuus ja polttoaineiden haihtuminen. Kasvit ja puut ovat merkittäviä biogeenisiä VOC-lähteitä, kuten isopreeni ja terpeenit.

Vaikutukset ja merkitys ovat sekä terveys- että ilmastovaikutuksia. VOC-yhdisteet voivat reagoida auringonvalon kansa muodostaen otsonia troposfäärissä sekä sekundaarisia orgaanisia aineita, mikä heikentää ilmanlaatua ja voi lisätä ilman epäpuhtauksia. Terveyshaittoja voivat olla silmien, nenän ja kurkun ärsytys sekä päänsäryt; osa yhdisteistä on tunnettuja karsinogeenejä. Pidempi altistus voi lisätä riskejä tietyille sairauksille.

Mittaaminen ja sääntely perustuvat sekä mittaus- että inventaarioihin. Kansainvälisesti ja alueellisesti säädetään rajaarvoja ja seurantaa VOC-päästöille sekä niiden vaikutukselle ilmanlaadulle. EU:ssa on säädöksiä, jotka pyrkivät vähentämään sisä- ja ulkoilman VOC- päästöjä sekä käyttämään matalaviskositeettisia aineita ja kestävän kehityksen tuotteita.

Vähentäminen ja hallinta perustuvat päästöjen minimointiin sekä päästöjen torjuntaan. Toimenpiteitä ovat matalaviskostiset tuotteet ja korvaavat liuottimet, tehokas ilmanvaihto ja ilmanvaihdon hallinta, päästöjen talteenotto teollisuudessa sekä venttiili- ja rakennusratkaisut, jotka rajoittavat VOCien vapautumista. Sisätiloissa keskeistä on myös hyvän ilmanvaihdon ylläpitäminen ja vuotokohtien korjaaminen.