Uskonasioiden

Uskonasioiden ovat kristillisen uskon keskeisten opinkappaleiden muodollisia yhteenvetoja, joita kutsutaan yleisesti creedsiksi tai confessioiksi. Ne ovat tiivistettyjä selityksiä siitä, mitä kristityt uskovat Jumalasta, Jeesuksesta Kristuksesta ja Pyhästä Hengestä, sekä siitä, miten usko ilmenee kirkossa, kasteessa ja elämässä.

Historiallisesti uskonasiat kehittyivät varhaiskristillisyydessä ortodian suojelemiseksi ja opillisen yksimielisyyden turvaamiseksi. Merkittäviä varhaiscreedinä pidettyjä asiakirjoja ovat Apostolinen uskontunnustus, Nikealainen uskontunnustus ja Athanasioksen uskontunnustus, joita käytettiin liturgisesti ja opettamiseen. Myöhemmän ajan konflikteissa ja kirkollisissa sanomissa syntyi lisäksi useita kirkkokonfessioita, jotka määrittelivät opillista periaatetta tietyllä tarpeella tai traditionaalisella piirillä (esimerkiksi Augsburgin uskonilmoitus, Belgialainen uskonilmoitus ja Westminsterin oppi).

Sisältö ja tarkoitus: Uskoasian pääkohdat käsittelevät Jumalan kolminaisuutta, Kristuksen henkilöllisyyttä ja pelastustyötä, Pyhän Hengen toimintaa, kirkkoa, kasteen merkitystä, syntiä, pelastusta ja tulevaa elämää. Ne toimivat uskonyhteisön peruskäsitteiden yhteisenä viestinä sekä opillisen yhteisymmärryksen mittaajana.

Käyttö: Uskonasiat luetaan ja lausutaan liturgisesti monissa kristillisissä perinteissä. Ne toimivat opetuksen välineinä ja ohjaavat kristillistä elämää sekä teologisia keskusteluja. Eri seurakunnat voivat painottaa erilaisia creedeja tai korostaa omia konfesioita, mutta yleinen tarkoitus on säilyttää ortodoksinen viesti ja kirkon yhteinen tunnustus.