Unixtyyppisissä

Unixtyyppisissä tarkoitetaan käyttöjärjestelmiä, jotka noudattavat Unixin suunnitteluperiaatteita ja tarjoavat vastaavan käyttöliittymän sekä ohjelmistoekosysteemin. Yhteensopivuus perustuu usein POSIX-standardeihin sekä Single Unix Specificationiin. Monet unixtyyppisistä järjestelmistä ovat Unix-tyyppisiä, mutta eivät välttämättä ole Unix-lisensoitujen järjestelmien alaisia.

Historiallisesti Unix kehitettiin 1969–1970-luvulla Bell Labsissa ja synnytti laajan perinteen, jota on täydennetty standardoinnilla 1980-luvulta eteenpäin. POSIX- ja Unix98 -standardit ovat ohjanneet yhteistyötä ohjelmien siirrettävyydessä ja yhteensopivuudessa. Linux, joka ilmestyi 1991, omaksui Unixin ideat ja työkalut, mutta ei ole Unix-lisensoitua. macOS perustuu BSD-pohjaiseen Darwin-ytimistöön ja on Unix-sertifioitu (Unix 03) The Open Groupin kautta. BSD-jakelut sekä muut Unix-tyyppiset järjestelmät seuraavat pitkälti samoja periaatteita.

Yleisiä piirteitä ovat monikäyttäjä- ja moninäppäryys, prosessien rinnakkaistoiminta sekä hierarkkinen tiedostojärjestelmä, jonka juurihakemisto on /. Koti- ja järjestelmähakemistot kuten /bin, /usr, /lib ja /etc ovat yleisiä. Käyttöliittymä koostuu usein komentorivistä ja shellistä (esim. sh, bash), putkittamisesta (pipes) ja tekstipohjaisesta työkaluvalikoimasta. Standardoidut ohjelmistot, kuten grep, sed ja awk, mahdollistavat joukon kattavan työkalupaketin tekstiansiirtoon ja automatisointiin.

Esimerkkejä unixtyyppisistä järjestelmistä ovat Linux-jakelut (esimerkiksi Debian, Fedora, Ubuntu), BSD-perheen jakelut (FreeBSD, OpenBSD, NetBSD), macOS sekä kaupalliset järjestelmät kuten Solaris, AIX ja HP-UX. Unix-tyyppisyys tavallisesti korostaa yhteensopivuutta sekä ohjelmistojen siirrettävyyttä, mutta merkintöjen saaminen vaihtelee osa-alueittain standardien ja lisenssien mukaan.