UVCsäteilyllä
UVC-säteilyllä viitataan ultraviolettisäteilyn alueeseen noin 100–280 nanometriä (nm). Se on lyhytaaltoista ja erittäin tehokasta biologisten molekyylien, kuten DNA:n ja RNA:n, vahingoittumiseen. Luonnossa UVC absorboituu pääosin ilmakehän otsonikerrokseen, joten se ei pääse maan pinnalle. Keinotekoiset UVC-lähteet tuottavat kuitenkin näitä aallonpituuksia ja niitä käytetään hyödyksi desinfioinnissa.
Keinotekoisia UVC-lähteitä ovat esimerkiksi matalapaines elohopealamput, excimer-lamput ja UV-C-LED-laitteet. Nämä tuottavat pääasiassa 254 nm tai muuta
Tehokkuus riippuu annoksesta (fluenssi, J/m2), aallonpituudesta, altistumisajasta sekä valaistavan kohteen läpinäkyvyydestä ja epäpuhtauksista. Varjot, epäpuhtauksia sisältävä
Turvallisuus on keskeistä. Suora UVC-altistuminen silmille tai iholle voi aiheuttaa vakavia vaurioita, joten laitteet on asennettava