Tyvitumakkeet

Tyvitumakkeet on kasveilla tyvenin ja juuriston alueelle muodostuvia nodulaarisia (nappimaisia) rakenteita, jotka erottuvat ympäröivästä kudoksesta. Ne voivat ilmetä pyöreinä, soikeina tai epämuodostuneina massoituneina alueina, ja niiden koko vaihtelee pienestä millimetreistä useisiin senttimetreihin. Väri vaihtelee vaalean harmaasta tai kellertävästä ruskeaan, sisältö koostuu usein kasvukudoksesta, solukerroksista ja mahdollisesti kolloidisesta aineesta.

Tyvitumakkeet syntyvät erilaisista syistä. Joissakin tapauksissa ne ovat normaaleja kasvun osia, kuten tietyissä palkokasveissa, joissa juurien tylpät hiussuonikerrokset ja symbioottinen bakteerikvolveditumus muodostavat nitrogeenin sitoutumiseen liittyviä noduloita. Toisissa tapauksissa ne ovat taudinaiheuttajien aiheuttamia tai muutoksista johtuvia, kuten muotoutumia, joita voivat aiheuttaa bakteerit (esim. kroonisen palkokasvien tyveen kasvavat kasvaumat) tai kasvitautien seurauksena syntyvät rakenteet; käytännössä tyvitumakkeiksi kutsuttuja rakenteita voidaan löytää sekä hyönteisten, patogeenisten mikro-organismien että mekaanisen vaurion seurauksena.

Taloudellisesti tyvitumakkeet voivat olla sekä haitta että normaaliilmiö riippuen kontekstista. Ne voivat heikentää kasvien veden- ja ravinteidenottokykyä, rajoittaa kasvua tai osoittaa taudin tai stressin esiintymistä. Hallinta riippuu syytekijästä: terveiden tausta- ja huoltopäätösten, kuten viljelykierron, taudinkantajien hallinnan, taudinresistenttien lajikkeiden sekä viljelyolosuhteiden optimoinnin, avulla voidaan vähentää epätoivottujen tyvitumakkeiden esiintymistä.

Lisätietoja: termiä käytetään pääasiassa suomenkielisessä kasvigeologiassa ja horticultural literature -konteksteissa kuvaamaan tyvenin läheisellä alueella esiintyviä rakenteita.