Tutkimusympäristöjä

Tutkimusympäristöt ovat tiloja, rakenteita ja järjestelmiä, joissa tutkimustoiminta toteutetaan. Niihin sisältyy sekä fyysisiä tiloja, kuten laboratorioita ja kenttäalueita, että digitaalista infrastruktuuria, ohjelmistoalustoja ja data-arkistoja. Tutkimusympäristöt tukevat suunnittelua, tiedonkeruuta, analyysiä, yhteistyötä sekä eettistä ja säädöstenmukaisuutta.

Keskeisiä komponentteja ovat infrastruktuuri (laitteistot, laboratorio-tilat, IT-infra), data- ja informaatiojärjestelmät (tietokannat, metatiedot, datahallintajärjestelmät), ihmiset ja osaaminen sekä hallinto ja rahoitus. Lisäksi turvallisuus, eettiset ohjeistukset ja lainsäädäntö ovat olennaisia.

Tutkimusympäristöt voidaan luokitella tyypin mukaan: fyysiset ympäristöt kuten biologian, kemian ja materiaalitutkimuksen laboratoriot sekä kenttä- ja havaintoympäristöt; digitaalinen ympäristö kuten laskenta- ja data-analytiikkaympäristöt, pilvi- ja korkean suorituskyvyn laskennan (HPC) ratkaisut sekä tutkimusdatanhallintajärjestelmät; sekä yhteistyö- ja verkostoitumisympäristöt, joissa toimijat jakavat resursseja ja aineistoja.

Kehittämisen haasteet ovat standardien yhteentoimivuus, tiedonhallinta ja laadun varmistus sekä osoitettavuus ja toistettavuus. Tietosuoja sekä kyberturvallisuus ovat olennaisia, samoin rahoitus, kestävät infrastruktuurit ja saavutettavuus.

Esimerkkejä ovat yliopistojen ja tutkimuslaitosten ylläpitämät tutkimusinfrastruktuurit, kansalliset datatalot sekä eurooppalaiset aloitteet kuten European Open Science Cloud (EOSC), jotka edistävät avoimuutta, uudelleenkäyttöä ja yhteistyötä.