Turvotusta

Turvotus eli turvotuminen on nesteen kertymistä kehon kudoksiin. Se on yleinen oire, jonka aiheuttavat sekä tilapäiset, paikalliset syyt että pidempiaikaiset sairaudet. Turvotus voi ilmetä jaloissa ja käsissä sekä kasvoissa tai vatsanseudulla.

Turvotus voidaan jakaa paikalliseen ja yleiseen. Paikallinen turvotus ilmenee usein yhdellä alueella ja voi johtua vammoista, infektioista, tulehduksista tai verenkierron ja imusuonien häiriöistä. Yleinen turvotus vaikuttaa useampiin kehon osiin ja voi liittyä sydämen, munuaisten tai maksan toiminnan vajaatoimintaan sekä kilpirauhasen vajaatoimintaan, raskauteen tai joidenkin lääkkeiden käyttöön.

Syy saattaa olla myös elämäntapoihin liittyvä, kuten runsas suolan käyttö, vähäinen liikkuminen ja pitkät paikoillaan olo, sekä alkoholin tai nesteen kertymistä lisäävien lääkevalmisteiden käyttö. Hoito riippuu syystä. Yleisissä tapauksissa auttavat lepo, jalkojen kohottaminen, liikunta, kohtuullinen suolan saanti sekä käytännön tuki kuten kompressiosukat. Tietyissä tapauksissa voidaan käyttää diureetteja, mutta näiden lääkkeiden käytöstä päättää lääkäri.

Kun turvotus on äkillinen, voimakas, muuttuu nopeasti punertavaksi tai kuumottaa, siihen liittyy kipua, hengenahdistusta tai rintakipua, tai se on ilmestynyt vain toiselle jalalle, on tärkeää hakeutua kiireellisesti hoitoon. Vakavien sairauksien epäilyssä lääkäri voi tehdä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia.

Diagnoosi perustuu oireisiin sekä laboratoriokokeisiin ja kuviin. Lääkäri arvostaa veren, munuaistoiminnan ja maksan toiminnan indikaattorit, kilpirauhasarvot sekä nestetasapainon tilan. Turvotuksen syyn selvittämiseksi voidaan tarvittaessa tehdä raajojen ultraääni- tai doppleriultraäänitutkimus sekä sydämen toimintaa arvioiva tutkimuksia.

Ennaltaehkäisy on pitkälti elämäntapojen hallintaa: suolan käytön rajoittaminen, säännöllinen liikunta, painonhallinta ja tarpeen mukaan hoito perussairauksiin.