Turvallisuusnormit

Turvallisuusnormit ovat standardoituja vaatimuksia ja ohjeita, jotka koskevat turvallisuutta tuotteissa, prosesseissa ja toiminnoissa. Ne voivat olla kansainvälisiä, alueellisia tai kansallisia, ja ne voivat olla vapaaehtoisia tai lain nojalla velvoittavia, riippuen sovellettavasta lainsäädännöstä ja direktiiveistä. Turvallisuusnormien tarkoituksena on vähentää riskejä ja parantaa sekä asiakkaiden että työntekijöiden turvallisuutta.

Laajuudeltaan ne kattavat monia aloja: tuoteturvallisuus, työterveys ja -turvallisuus, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden turvallisuus sekä liikenne- ja infrastruktuurisovellukset. Esimerkkejä ovat ISO 45001 työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmille sekä erilaiset EN- ja ISO-sarjojen turvallisuustandardit, kuten EN 71 lelujen turvallisuus, EN 60601 terveydenhuollon elektroniikkalaitteiden turvallisuus sekä EN 45545 raideliikenteen palonkestävyyden standardit.

Kehittäminen tapahtuu kansainvälisissä järjestöissä kuten ISO ja IEC sekä eurooppalaisissa järjestöissä CEN ja CENELEC. Kansalliset standardit ottavat usein näiden perusstandardien pohjalta huomioon paikalliset tarpeet. EU-harmonisoidut standardit voivat tarjota osoituksen siitä, että tuotteen vaatimukset täyttyvät, kun ne on julkaistu harmonisoiduin tavoin.

Käytännössä turvallisuusnormit ohjaavat suunnittelua, riskien arviointia ja tuotteen elinkaarta sekä tarjoavat pohjan testaukselle ja sertifioinnille. Niillä on merkittävä rooli riskien vähentämisessä, markkinoiden pääsyn helpottamisessa sekä vastuun ja oikeudellisen varmuuden tarjoamisessa.

Suomessa standardoinnista vastaa SFS Oy, ja turvallisuuteen liittyvää sääntelyä sovelletaan viranomaisten toimesta sekä lainsäädännön, kuten työturvallisuuslain, kautta.