Tulostuspinnalle

Tulostuspinnalle on termi, joka viittaa pintaan jolle tulostusprosessi siirtää väriä tai kalvon. Tulostuspinnalle voidaan toteuttaa useilla alustoilla, kuten paperi ja kartonki, muovi, metalli, lasi tai tekstiili; käytännössä kyse on mistä tahansa materiaalista, jolle halutaan tulostettu lopputulos.

Pinnan ominaisuudet vaikuttavat tulostuksen tarttuvuuteen, toistettavuuteen ja kestävyyteen. Tärkeimpiä tekijöitä ovat pinnan energiataso (surface energy), karheus, sekä kosteuden ja lämpötilan kesto. Ennen tulostusta pinta puhdistetaan ja siihen voidaan suorittaa primointi tai pintakäsittely, kuten korona- tai plasma-käsittelyä, parantamaan adheesiota ja värin tarttumista. Myös päällysteet ja elastiset pinnoitteet voivat vaikuttaa lopputulokseen.

Yleisimmät tulostusmenetelmät, jotka kohdistuvat tulostuspinnalle, ovat offset-painatus sekä digitaalinen tulostus, mustesuihkutus ja screen printing. Jokaisella tekniikalla on omat vaatimuksensa ja yhteensopivuutensa erilaisten materiaalien kanssa. Esimerkiksi paperi ja kartonki toimivat hyvin useimmille menetelmille, kun taas muovi- ja tekstiilimateriaaleille saatetaan tarvita erityisiä musteita tai kalvoja.

Haasteita ovat tarttuvuuden epäjatkuvuudet, kupliminen, halkeilut sekä pinnan päällysteen ja tulostusvälineen yhteensopimattomuus. Laatuvarmistuksessa käytetään usein adhesiotestejä sekä värin ja reunan tarkastusta. Tulostuspinnalle suunnattujen ratkaisut vaikuttavat sekä tulostuksen kestävyyteen että kierrätettävyyteen.

Sovelluksia on monia: pakkauksissa, etiketeissä, kylteissä, tekstiilimainoksissa sekä sisustus- ja teollisuuskohteissa. Käytännössä tulostuspinnalle valitaan materiaali, käsittely ja menetelmä sen mukaan, millainen lopullinen tuloste on tarkoitus olla.