Translatiivkäännös

Translatiivkäännös on käännöstieteellinen käsite, joka kuvaa tilannetta, jossa muutosta tilassa tai roolissa ilmaistaan suomen translatiivimuodolla. Translatiivisyys syntyy, kun verbi kuten tulla, muuttua tai kasvaa yhdistetään nimeen translatiivisessa muodossa, esimerkiksi opettajaksi tai mieheksi. Käännöksessä translatiivkäännös voidaan tarkastella siitä, miten vastaava muutoksenmerkitys säilytetään kohdekielessä: käytetäänkö samaa translatiivista ilmaisua suomen sisällä vai luodaanko käännöksessä muu syntaktinen ratkaisu, joka välittää muutoksen.

Käytännössä translatiivkäännös korostaa sitä, miten suomalaiset muutoksen ilmaisut siirtyvät käännöksessä. Esimerkiksi lauseessa Hänestä tuli opettaja (tulla + translatiivinen -ksi) tavoitellaan vastineessa, jossa kohdekieli ilmaisee muutoksen esimerkiksi verbillä “became” tai vastaavalla rakenteella. Toinen esimerkki on Hän kasvoi suureksi mieheksi, jossa suureksi viittaa translatiivisesti muuttuviin tilaan. Translatiivikäännöksen huomioiminen auttaa ymmärtämään, miten koodattu muutoksenkuva säilyy tai muuttuu eri kielissä.

Haasteita ja valintoja on useita. Joissakin kielissä ei ole vastaavaa translatiivista rakennetta, jolloin kääntäjä joutuu valitsemaan muunlaisen tavan välittää muutoksen, kuten käyttämällä verbiä “become” tai komplekseja lauserakenteita. Translatiivkäännös korostaa erityisesti semantiikan ja morphologian yhteispeliä: se osoittaa, miten kielikohtaiset muutoksenmerkinnät vaikuttavat käännöksen tulkintaan.