Toipumisjakso

Toipumisjakso tarkoittaa tilaa tai ajanjaksoa, jolla ihminen palautuu sairastumisesta, vammasta tai toimenpiteestä. Siihen sisältyy sekä fyysisen toimintakyvyn palautuminen että oireiden lieventäminen sekä mahdollisen hoidon vaikutusten tasapainottaminen.

Soveltamisalueena toipumisjaksoa käsitellään terveydenhuollossa, fysioterapian ja kuntoutuksen yhteydessä sekä työterveyden ja sosiaaliturvan kontekstissa. Se voi alkaa esimerkiksi leikkauksen jälkeen, sairauden akuutin vaiheen jälkeen tai vamman jälkitilojen aikana, ja päättyä kun henkilö on palautunut riittävästi toimintaan tai kun paluu työelämään on mahdollinen.

Toipumisjakson vaiheet voivat vaihdella; alkuvaiheessa on usein kivunhallinta, haavanhoito ja vähittäinen liike. Seuraavassa vaiheessa painopiste on liikkuvuuden ja voiman palautumisessa sekä sopeutumisessa arjen vaatimuksiin. Lopullinen tavoite on palautuminen entiseen toimintakykyyn tai siihen tulkittuun uuteen tasoon.

Toipumisaikaan vaikuttavat muun muassa ikä, perussairaudet, toimenpiteen tai vamman vakavuus, hoidon laatu sekä yksilöllinen palautumiskyky. Myös sosiaalinen tuki, työ- ja elinympäristö sekä potilaan sitoutuminen hoito-ohjelmaan vaikuttavat tulokseen. Toipumista seurataan arviokäynnillä, toimintakyvyn mittauksilla ja oireiden seurannalla. Aikaväli voi vaihdella: muutamasta päivästä useisiin kuukausiin.

Kuntoutus ja hoito tukevat toipumista: riittävä lepo, kivunlievitys, ravitsemus, unirytmi sekä liikunta- ja fysioterapian räätälöity ohjelma. Psykososiaalinen tuki ja palautteen saaminen voivat helpottaa siirtymää takaisin arkeen ja töihin.

Toipumisjaksoilla voi olla käytännön ja taloudellisia ulottuvuuksia, kuten kuntoutusajan hyväksyminen työkyvyttömyysjaksona ja paluumenettelyjen järjestäminen työnantajan kanssa.