Toimintavarmuuden

Toimintavarmuus on järjestelmän kykyä suorittaa sille määritellyt toiminnot halutuissa olosuhteissa ja ajassa sekä kestää, toipua ja palata normaalikäyttöön häiriöistä. Se kuvaa järjestelmän luotettavuutta kokonaisvaltaisesti ja siihen liittyy sekä suorituskyvyn ylläpitäminen että palautuminen vikatilanteista. Toimintavarmuus kohdistuu usein monimutkaisiin järjestelmiin, kuten teollisuusautomaatioon, tietoliikenteeseen ja IT-infrastruktuuriin.

Toimintavarmuuteen liittyviä keskeisiä tekijöitä ovat luotettavuus, käytettävyys, ylläpidettävyys, turvallisuus sekä tarvittaessa turvallisuusperusteinen varmuus. Luotettavuus mittaa sitä, miten jatkuvasti järjestelmä toimii ilman vikoja; käytettävyys kuvaa, kuinka suuri osa ajasta palvelu on käytettävissä; ylläpidettävyys kertoo siitä, miten nopeasti ja kustannustehokkaasti vikatilanteet korjataan tai järjestelmää parannetaan. Turvallisuus varmistaa, ettei vika tai uhka aiheuta vahinkoa tai virheellinen toiminta. Yleisiä mitattavia arvoja ovat keskikulunut vikaantumisaika (MTBF), keskimääräinen korjausaika (MTTR) sekä saatavuusprosentti, joka voidaan määrittää osuvana suhdelukuna MTBF/(MTBF+MTTR).

Toteutuksessa toimintavarmuutta edistetään suunnittelulla, redundanssilla, virheentunnistuksella, diagnostiikalla, etävalvonnalla ja ennakoivalla huollolla. Näitä keinoja käytetään yhdessä toimialan standardien ja vaatimusten kanssa, kuten ISO/IEC 25010:n laadunkuvaukset ja soveltuvin osin turvallisuuskäytännöt. Toimintavarmuuden hallinta tähtää vähentämään tilapäisiä katkoja, pidentämään käyttöaikaa ja parantamaan palvelun luotettavuutta koko elinkaaren ajan.