Tiheysmittareiden

Tiheysmittareiden käsite viittaa mittauslaitteisiin, joilla määritetään aineen tiheys, eli massa tilavuusyksikköä kohti. Ne ovat keskeisiä välineitä sekä laboratoriossa että teollisuudessa, joissa tiheys antaa tietoa yhdisteen koostumuksesta, laadusta ja prosessin tilasta. Tiheysmittareiden käyttö on hyödyllistä elintarvikkeiden, kemikaalien, öljyjohdannaisten sekä rakennus- ja mineraalituotteiden laadunvalvonnassa, ja ne soveltuvat sekä nesteille että kiinteille näytteille.

Mittaustekniikat jakautuvat useisiin periaatteisiin. Yleisimpiä ovat värähtäväputkimittarit (oscillating U-tube densitometers), joissa näytteen tiheys määritellään mittaamalla putken taajuus ja lämpötila. Pyknometria käyttää tarkkaa tilavuutta ja massaa tiheyden laskemiseen, ja sitä käytetään erityisesti kiinteiden näytteiden tapauksissa. Refraktometria sekä siihen liittyvät laskentamenetelmät voivat joidenkin nesteiden tiheydet arvioida, kun sovellettava korrelaatio tunnetaan. Ultrasonic densitometry mittaa näytteen läpi kulkevan äänen nopeuden ja laskee tiheyden tämän tiedon perusteella.

Käytössä tiheysmittareiden on oltava kalibroituja ja lämpötilakompensoitavia, sillä tiheys on lämpötilasta riippuvainen. Laitteet vaativat säännöllistä kalibrointia standardiliuoksilla sekä huoltoa, jotta tulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia. Tiheysmittareiden tuloksia hyödynnetään laajasti tuotannossa ja tutkimuksessa, missä tiheys korreloi usein molekyylikoostumukseen, prosessin tilaan ja lopullisen tuotteen ominaisuuksiin.