Tekijänoikeuksien

Tekijänoikeuksien käsitteestä käytetään usein sanaa tekijänoikeudet. Kyse on tekijöille ja oikeudenhaltijoille tarkoitetusta oikeusjärjestelmästä, joka suojaa alkuperäisiä teoksia kuten kirjallisia, taiteellisia, musiikki-, elokuva- ja tietotekniikka-teoksia sekä tietokantoja. Tekijänoikeudet jakautuvat kahteen pääryhmään: taloudelliset oikeudet, jotka antavat oikeuden kopioida, levittää, esittää tai muuten julkistaa teosta sekä saada siitä taloudellista hyötyä; sekä moraaliset oikeudet, jotka turvaavat tekijän nimen kertomisen teoksen yhteydessä sekä oikeuden vastustaa teoksen muutoksia, jotka voivat vahingoittaa hänen kunniaansa tai teoksen alkuperäistä ilmaisua.

Tekijänoikeudet syntyvät automaattisesti teoksen luomisen hetkellä, eikä erillistä rekisteröintiä yleensä tarvita. Oikeuksien kesto riippuu lainsäädännöstä; yleisesti Suomessa ja EU:ssa kesto on tekijän elinaika sekä lisävuodet, useimmiten 70 vuotta tekijän kuolinvuoden lopusta. Joidenkin teosten säännöt voivat poiketa.

Oikeudet ulottuvat esimerkiksi kappaleiden kopioimiseen, julkiseen esittämiseen, jakeluun ja verkkopohjaiseen jakeluun sekä teoksen muuntamiseen. Moraalisia oikeuksia on ennen muuta tekijän oikeus tulla tunnistetuksi teoksen tekijänä sekä oikeus vastustaa teoksen muutoksia, jotka voivat vahingoittaa hänen kunniaansa tai teoksen alkuperäistä ilmaisua.

Rajoitukset ja poikkeukset, kuten yksityinen käyttö, opetus- ja tutkimuskäyttö, sitaatti sekä arkistointi, mahdollistavat teosten kohtuullisen käytön ilman tekijänoikeuksien omistajan erillistä lupaa tietyissä tilanteissa. Kansainvälisesti tekijänoikeuksia säädellään Bernin, WIPO:n ja EU-lainsäädännön sekä kansainvälisten sopimusten kautta, ja tekijänoikeuksia päivitetään digitaalisen aikakauden tarpeisiin.