Tasapainoaisti

Tasapainoaisti on sensomotorinen järjestelmä, joka antaa tietoa pään asennosta ja liikkeestä sekä mahdollistaa tasapainon, ryhdin ja katseen vakauden. Siihen kuuluu sisäkorvassa sijaitseva vestibulaarinen järjestelmä, vestibulaarinen hermo ja aivorungon sekä pikkuaivokuoren rakenteet, jotka yhdistävät tiedot näkö- ja proprioseptisista aistimuksista kehon asennosta.

Anatomia ja toimintaperiaate: Vestibulaarinen järjestelmä koostuu kolmesta kaarikäytävästä, jotka havaitsevat pään kiertoliikkeet, sekä otolith-elimistä, utriculus ja sakkulus, jotka havaitsevat lineaariset liikkeet ja gravitaation vaikutuksen. Hiusharjasten muodossa olevat aistihaarakkeet muuntavat liikkeen sähköisiksi signaaleiksi, jotka kulkevat vestibulaarisen hermon kautta aivorunon vestibulaarisiin ydinrakenteisiin sekä edelleen yhteen jaettuihin keskushermoston alueisiin. Järjestelmä tekee jatkuvasti vertailun visuaalisen ja proprioseptisen informaation kanssa.

Toiminnot: Keskeisiä tehtäviä ovat vestibulo-okulaarinen refleksi (VOR), joka vakauttaa katseen pään liikkuessa, sekä vestibulospinaalireaktiot, jotka tukevat tasapainon ja asennon hallintaa pystyssä seisten ja liikkeissä. Lisäksi järjestelmä antaa tietoisuutta sijainnistaan avaruudessa ja auttaa suunnistuksessa sekä kehon koordinaatiossa.

Kliininen merkitys: Tasapainoaistin häiriöt voivat aiheuttaa huimaa, tasapainon heikkoutta ja heikentynyttä liikkumiskykyä. Yleisimmät sairaudet ovat benigni paroksismaalinen posicionaalinen huimaus (BPPV), Ménière'n tauti, vestibulaarinen neuroniitti sekä vestibulaarinen migreeni. Arviointi sisältää Dix-Hallpike -testin BPPV:n toteamiseksi, caloric- ja vHIT-testausta periferaalisen toiminnan kartoittamiseksi. Hoitoon kuuluu reposition-manöövrit (esim. Epleyn maneuvra) sekä vestibulaarinen kuntoutus, joka parantaa tasapainoa ja liikkeiden hallintaa. Vähemmän tavallisia syitä voivat olla inflammaatiot, infektiot tai suuria kuulonalenemisia taustatekijöitä omaavat tilat.