Tarkistusperusteet

Tarkistusperusteet ovat kriteerien ja todisteiden kokonaisuus, jonka perusteella jokin väite, tapahtuma tai prosessi voidaan todentaa, arvioida tai hyväksyä. Niiden tarkoituksena on määritellä, mitä vaatimuksia noudatetaan, millaisia lähteitä voidaan käyttää ja miten todisteet kerätään, valvotaan ja dokumentoidaan. Tarkistusperusteet toimivat siten sekä ohjenuorana että näyttöön perustuvana edellytyksenä päätöksenteossa.

Tarkistusperusteet voivat nojata lainsäädäntöön, viranomaisten ohjeisiin, standardeihin sekä organisaation omiin riskienhallinta- ja laatukäytäntöihin. Ne korostavat todisteiden luotettavuutta, riittävyyttä ja relevanssia sekä määrittelevät, millaiset tiedot ja asiakirjat hyväksytään todistusaineistona. Käytännössä tarkistusperusteet ohjaavat sekä tiedon keräämistä että sen arviointia: mitä todisteita tarvitaan, miten ne kerätään, kuka vastaa ja milloin todisteet on tarkastettava.

Tarkistusperusteita sovelletaan monilla aloilla, kuten tilinpäätösten ja verotuksen tarkastuksessa, laadunvarmistuksessa, riskienhallinnassa, tietoturvan valvonnassa sekä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Esimerkkeinä voivat olla aukoton tilinpäätösten oikeellisuuden varmistaminen, verolainsäädännön noudattamisen todentaminen tai tuotteen laatustandardien täyttyminen. Eroa voidaan pitää siten, että tarkistusperusteet ovat vaatimusten kokonaisuus, kun todisteet ovat näitä vaatimuksia osoittavia aineistoja ja havaintoja.

Haasteet liittyvät muun muassa päivittyvään lainsäädäntöön, tulkinnanvariantteihin ja riippumattomuuden varmistamiseen. Hyvin määritellyt tarkistusperusteet parantavat läpinäkyvyyttä, vertailtavuutta ja luotettavuutta arviointi- ja tarkastusprosesseissa.