Tapahtumalähtöisiä

Tapahtumalähtöisiä kuvaa järjestelmiä, prosesseja tai komponentteja, joiden toiminta käynnistyy tapahtumien perusteella sen sijaan, että noudatettaisiin kiinteästi aikataulutettua tai synkronoitua suoritusta. Suomessa termiä käytetään laajasti sekä ohjelmisto- että järjestelmäarkkitehtuurien yhteydessä. Tapahtumalähtöisyys viittaa siis siihen, että tapahtumat ovat toiminnan laukaisijoita, ja eri osat voivat reagoida niihin itsenäisesti.

Yleisimmin kyse on tapahtumalähtöisestä ohjelmoinnista ja arkkitehtuurista (Event-Driven Architecture, EDA). Tällöin komponentit tuottavat, välittävät ja käsittelevät tapahtumia: tapahtumien julkaisijoita, välittäjiä ja kuluttajia yhdistää viestivälineistö kuten viestijonot tai -kanavat. Käytännössä käytetään tapahtumasilmukoita, palautekutsuja (callbacks), observer-mallia sekä asynkronista viestintää.

Käyttökohteita ovat graafiset käyttöliittymät, web- ja mobiilisovellukset sekä reaaliaikaiset järjestelmät kuten IoT-anturit ja verkkoseuranta. Myös mikropalveluarkkitehtuureissa ja dataputkistoissa on yleistä, että palvelut reagoivat tapahtumavirtoihin sen sijaan, että ne pyörivät ennalta määrätyssä ohjeistuksessa.

Edut: parempi reagointikyky, joustavuus, parempi hajautettu skaalautuvuus ja löysempi kytkeytyneisyys järjestelmän osien välillä. Haasteet: usein monimutkaisempi virheenkorjaus ja testaaminen, tapahtumien semantiikan hallinta sekä mahdolliset epäjohdonmukaisuudet ja viivästykset, kuten at-least-once tai exactly-once -toimitusvaatimukset.

Termi esiintyy yleisesti suomalaisessa IT-kielessä ja sen vastine on englanniksi event-driven. Sille liittyviä käsitteitä ovat reaktiivinen ohjelmointi, dataputkistot ja tapahtumien virtaaminen (event streaming).