Sääntelyriski

Sääntelyriski kuvaa sitä riskiä, että lainsäädännön, säädösten tai viranomaisten päätösten muuttuminen vaikuttaa yrityksen toimintaan, tulokseen tai strategisiin tavoitteisiin. Riski voi realisoitua uusien sääntöjen käyttöönotosta, tiukemmasta valvonnasta, verotuksen muutoksista, kilpailulainsäädännön kiristymisestä sekä erilaisista lupien ja hyväksyntien vaatimuksista. Sääntelyriski kohdentuu sekä kansalliseen että EU-tason ja globaaleihin säädöksiin sekä yleisiin standardeihin ja säädösmallien tulkintaan.

Sääntelyriskiä syntyy monilla toimialoilla ja se voi koskea esimerkiksi verotusta, kilpailuoikeutta, ympäristö- ja habitatenssäädöksiä, tuoteturvallisuutta, tietosuojaa ja tietojärjestelmien vaatimuksia, rahoitus- ja pankkialan sääntelyä sekä toiminnan luvitus- tai hyväksymismenettelyjä. Muutokset voivat vaikuttaa kustannuksiin, investointipaineisiin, tuotteiden tai palvelujen saatavuuteen, hinnoitteluun sekä markkinoille pääsyn esteisiin tai helpottumiseen.

Havaitseminen ja hallinta perustuvat säännölliseen sääntelyseurantaan, toimialakohtaiseen regulatiiviseen korttien skenaariointiin ja riskinarviointiin. Keskeistä on integroitu riskienhallintaprosessi, jossa seurataan lainsäädännön kehitystä, suoritetaan vaikutusarvioita ja rakennetaan joustavuutta liiketoimintaan. Tämä voi sisältää ennakointia päätöksentekijöiden kanssa, compliance-ohjelmien vahvistamista, budjetointi- ja aikataulusuunnittelua sekä monipuolistamista markkinoita ja toimitusketjuja.

Esimerkkejä huomioitavasta sääntelystä ovat GDPR:n kaltaiset tietosuoja- ja yksityisyydensuojavaatimukset, ympäristö- ja päästöohjaus sekä finanssialan sääntely. Hallinta perustuu sekä ennakointiin että reagointiin, jotta toiminta pysyy säädösten puitteissa ja taloudellisesti kestävällä pohjalla.