Syväaivostimulaatioon

Syväaivostimulaatio (SVS), tunnetaan myös nimellä DBS (Deep Brain Stimulation), on kirurginen hoitomuoto, jossa aivoihin implantoidaan elektrodeja, jotka lähettävät sähköimpulsseja tietyille aivoalueille. Tavoitteena on muuttaa epänormaalia aivoaktiivisuutta ja lievittää erilaisia neurologisia ja psykiatrisia oireita. SVS-hoitoa käytetään ensisijaisesti Parkinsonin taudin, essentiaalisen vapinan ja dystonian hoidossa, joissa lääkehoito ei enää riitä. Viime vuosina sen käyttöä on tutkittu myös pakko-oireisen häiriön, masennuksen ja muiden liikehäiriöiden hoidossa.

Menettelyyn kuuluu yleensä kahden pääosan asentaminen. Ensimmäinen osa on stereotaktinen leikkaus, jossa kirurgit tarkasti ohjaavat elektrodit kohdealueille aivoissa. Tämä vaatii tarkkaa kuvantamista ja navigointijärjestelmiä. Toinen osa on ohjelmoitava stimulaattori, jota kutsutaan myös "aivojen tahdistimeksi", joka asennetaan yleensä rintakehään tai vatsan alueelle. Tämä laite tuottaa sähköimpulsseja, jotka kulkevat elektrodeihin ihonalaisen johdon kautta. Stimulaattorin asetukset, kuten impulssin voimakkuus, taajuus ja pulssin leveys, voidaan säätää lääkärin toimesta ilman lisäleikkausta, mikä mahdollistaa hoidon yksilöllisen räätälöinnin.

SVS ei paranna perussairautta, mutta se voi merkittävästi parantaa elämänlaatua hallitsemalla oireita, kuten vapinaa, jäykkyyttä ja hidastuneita liikkeitä. Hoidon teho ja mahdolliset sivuvaikutukset vaihtelevat potilaittain. Yleisimpiä sivuvaikutuksia voivat olla esimerkiksi puheongelmat, tuntohäiriöt tai mielialan muutokset, jotka liittyvät stimulaation asetuksiin tai kohdealueisiin. Kaikille potilaille SVS ei sovi, ja päätös hoidosta tehdään yksilöllisen harkinnan perusteella.