Sytytysjärjestelmissä

Sytytysjärjestelmissä on moottorin toiminnan kannalta välttämätön osa. Niiden päätehtävä on tuottaa kipinä oikealla hetkellä sytyttääkseen polttoaineseoksen sylinterissä. Tämä tapahtuu yleensä sähköpurkauksen avulla. Perinteisissä polttomoottoreissa sytytysjärjestelmät ovat kehittyneet merkittävästi vuosikymmenten aikana.

Varhaisimmat sytytysjärjestelmät perustuivat mekaanisiin nokkapyörillä ohjattuihin katkaisijakampiin. Nämä järjestelmät olivat yksinkertaisia, mutta vaativat säännöllistä huoltoa ja olivat herkkiä kulumiselle. Myöhemmin yleistyivät elektroniset sytytysjärjestelmät, jotka paransivat luotettavuutta ja tarkkuutta. Elektroninen ohjaus mahdollisti tarkemman sytytyshetken säädön erilaisissa moottorin kuormitus- ja kierroslukutilanteissa.

Nykyaikaisissa ajoneuvoissa käytetään usein täysin elektronisia sytytysjärjestelmiä, jotka eivät sisällä liikkuvia osia lainkaan. Nämä järjestelmät hyödyntävät moottorinohjausyksikköä (ECU) laskemaan optimaalisen sytytyshetken. Sytytyspuolat, jotka muuntavat akun jännitteen korkeammaksi jännitteeksi kipinäkytkimelle, ovat keskeinen osa näitä järjestelmiä. Erilaiset sytytysjärjestelmätyypit, kuten suorasuihkutusjärjestelmät, ovat myös yleistyneet, joissa jokaisella sylinterillä on oma sytytyspuolansa. Sytytysjärjestelmän kunnollinen toiminta vaikuttaa suoraan moottorin tehoon, polttoaineenkulutukseen ja päästöihin.