Symbolistinen

Symbolistinen tarkoittaa symbolismin piirissä nousevaa taiteellista ja kirjallista suuntausta. Symbolismi oli eurooppalainen liike 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, jossa korostettiin symbolien ja allegorioiden käyttöä ilmaisemaan asioita, joita ei voi suoraan sanoittaa. Keskeisiä piirteitä olivat subjektiivinen kokemus, mystiikka, unenomaisuus sekä kielen ja kuvan moniääninen, symbolinen ilmaisutapa. Realismin ja naturalismin vastareaktioksi syntynyt liike pyrki kohti piilotettuja merkityksiä ja henkisiä ulottuvuuksia.

Symbolismi syntyi Ranskassa ja levisi myöhemmin muualle Eurooppaan 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa. Siihen liittyivät kirjallisuus, taide ja musiikki: runoihin ja proosaan tuotiin symbolisia kuvia, viitteellisiä ja monimerkityksellisiä kuvia; taiteessa painottui unenomainen valaistus sekä myytti- ja mystiikka-aiheet. Liike korosti rytmiä, sointuja ja melodisuutta kielellä sekä aiheidensa sisäisen todellisuuden ilmentämistä.

Suomessa symbolistinen suuntaus esiintyi 1890-luvulla ja vaikutti sekä kirjallisuuteen että kuvataiteisiin 1910-luvulle asti. Suomen symbolistinen perintö kuuluu varhaisen modernismin varhaisiin vaiheisiin, ja sitä luonnehdittiin usein kielikielellä rikastettuna sekä symbolien viitteelliseen ja moniulotteiseen ilmaisuun. Symbolismi auttoi avaamaan tietä myöhemmälle kokeelliselle ja psykologiselle ilmaisulle suomalaisessa kulttuurissa.