Superkriittisissä

Superkriittisissä on suomen kielen adjektiivisen sanan superkriittinen inessiivinen monikko, jota käytetään kuvaamaan substantiiveja monikossa inessiivissä (esim. superkriittisissä olosuhteissa). Sanan perusmuoto on superkriittinen, ja se muodostuu etuliitteestä super- sekä adjektiivista kriittinen. Termi on erityisesti teknisessä ja tieteellisessä kielenkäytössä.

Käyttö ja sisältö. Fyysikassa ja kemistiassa superkriittinen viittaa tilaan, jossa aine on yläpuolella kriittistä lämpötilaa ja kriittistä painetta, jolloin nesteen ja kaasun erottuvuutta ei ole enää olemassa ja syntyy superkriittinen neste (supercritical fluid). Näitä olosuhteita käsitellään muun muassa tutkimuksessa ja teollisissa prosesseissa, kuten superkriittisessä uuttamisessa, missä CO2:n kaltainen paineistettu kaasu toimii sekä neste- että kaasumaisina ominaisuuksina. Suomankielinen termistö on omaksunut ilmaisun sekä yksiköissä että monikossa kuvaamaan näitä teknisiä tiloja ja prosesseja; esiintymät kuten superkriittisissä olosuhteissa tai superkriittisissä prosesseissa ovat tavallisia.

Kielitieteellinen tausta. Superkriittinen muodostuu suomen sanoista super- (etuliite, merkityksessä erittäin tai ylittävän) ja kriittinen (johtopäätöksiä tai rajatilaa koskeva sana). Sitä käytetään ensisijaisesti teknisessä kontekstissa; yleiskielessä termi on vähemmän tavallinen, ja sen käytettävyys riippuu aihepiirin tarkkuudesta.

Yhteys ilmiöihin. Keskeisiä liittyviä käsitteitä ovat kriittinen piste, kriittinen tila ja superkriittinen neste, joista monet ovat keskeisiä tutkimuksessa ja teollisuusprosesseissa.