Suojelutilanteet

Suojelutilanteet ovat suomalaisessa turvallisuus- ja varautumiskeskustelussa käsitteellisiä tilanteita tai olosuhteita, joissa suojelutoimia on tarpeen toteuttaa tai valmistautua toteuttamaan. Termi viittaa sekä todellisiin tapahtumiin että mahdollisiin, ennakoituihin tilanteisiin, joissa väestön turvallisuus, infra- tai ympäristövaikutukset on huomioitava. Suojelutilanteet muodostuvat siten kokonaisuudesta, jossa riskit, uhkakuvat ja niihin liittyvät toimintaedellytykset limittyvät.

Käyttökonteksteissaan suojelutilanteet liittyvät usein kansalliseen sekä paikalliseen turvallisuus- ja varautumisyhteistyöhön. Niihin voivat sisältyä luonnononnettomuudet, teolliset onnettomuudet, terveys- tai tartuntatahdot, sekä turvallisuus- tai kriisitilanteet. Suojelutilanteet pyritään määrittelemään etukäteen siten, että eri viranomaisten toimet sekä kansalaisille annettavat ohjeet ja suojautumisvastaukset ovat mahdollisimman yhdenmukaisia ja nopeita.

Käytännössä suojelutilanteet ohjaavat riskinarviointia, suunnittelua sekä resurssien priorisointia. Niitä luokitellaan usein vakavuuden ja laajuuden mukaan sekä sen perusteella, millaisia suojelutoimia tilanteen aikana tai jälkeen tarvitaan (esimerkiksi evakuointi, suojapaikat, pääsyn rajoitukset tai tiedonvälitys). Suojelutilanteet toimivat yhteisenä viitekehyksenä, jonka avulla viranomaiset, pelastuslaitokset, terveydenhuolto ja muut toimijat sekä yleisö voivat toimia koordinoidusti.

Termi heijastaa varautumisen ja kriisinhallinnan kokonaisuutta, jossa jatkuva tilanneraportointi, harjoitukset ja ohjeistus luovat valmiutta reagoida muuttuviin tilanteisiin. See also riskienhallinta, varautuminen ja kansallinen turvallisuus.