Suodatuseste

Suodatuseste on suodatus- tai pidäeste, joka estää tai vähentää epäpuhtauksien siirtymistä nesteen, kaasun tai muun virtaavan faasin läpi. Se voi toimia fyysisenä, kemiallisena tai yhdistettynä esteenä, jossa materiaali, rakenne tai kalvo pidättää kiinteitä hiukkasia, liuenneita aineita tai mikro-organismeja.

Toimintaperiaatteeltaan suodatuseste voidaan jakaa eri tyyppeihin. Mekaanisessa suodatuksessa epäpuhtaudet jäävät kiinni suodatusmateriaalin hiukkasrakenteeseen tai sen sisään; tällaisia ovat esimerkiksi hiekkasäiliöt, kuidusta ja fotopolvisia suodattimia. Kemiallisessa suodatuksessa epäpuhtaudet sitoutuvat aktiiviseen pintaan tai kalvon pintaan kemiallisen vuorovaikutuksen kautta, kuten adsorptiossa tai ioninvaihdossa. Joissakin järjestelmissä yhdistetään sekä mekaanisia että kemiallisia mekanismeja. Kalvoihin perustuva suodatus (membranaalinen) tarjoaa korkean suodatuspyrkimen erilaisille hiukkasille sekä joillekin liuenneille yhdisteille.

Käyttökohteita on monia. Vesihuollossa ja jäteveden käsittelyssä suodatusesteitä käytetään epäpuhtauksien vähentämiseen ennen juomaveden tuotantoa tai ympäristövuotojen hallintaa. Ilmanpuhdistuksessa ne voivat poistaa pölyä ja mikrohiukkasia. Elintarviketeollisuudessa sekä lääke- ja teollisuusprosesseissa suodatusta käytetään tuotteen laadun ja turvallisuuden takaamiseen sekä prosessivirtojen puhdistamiseen.

Suodatusterien suunnittelussa huomioitavia tekijöitä ovat erotusnopeus, karkeus- tai poikkipinta-ala, painehäviö, fouling eli tukkeutuminen sekä huolto- ja vaihtokaluston kustannukset. Valinta riippuu käsiteltävästä nesteestä, epäpuhtauksien luonteesta sekä halutusta puhtaudesta.