suodatusmateriaalin

Suodatusmateriaalin käsite viittaa materiaaleihin, joita käytetään nesteiden tai kaasujen epäpuhtauksien poistamiseen suodatusprosessin kautta. Materiaali voi olla kiinteää, kuten rakeinen hiekka tai aktiivihiili, tai kalvo- tai kuitupohjaista rakennetta. Se asetetaan suodattimeen tai suodatinpakettiin ja valitaan prosessin vaatimusten mukaan epäpuhtauksien koon, virtauksen ja käyttöolosuhteiden perusteella.

Suodatusmateriaalit voidaan jakaa pääosin granulaarisiin ja kalvopohjaisiin materiaaleihin. Granulaariset materiaalit, kuten hiekka, aktiivihiili ja lasivillatuotteet, soveltuvat suurten hiukkasten poistamiseen ja suurille virtausnopeuksille. Kalvopohjaiset materiaalit muodostuvat ohuista polymeerikalvoista tai keraamisista kalvoista, jotka tarjoavat tarkemman erottelun pienemmillä hiukkasilla tai liuenneilla epäpuhtauksilla.

Keskeisiä ominaisuuksia ovat porekoko tai poretiheys, painehäviö, virtausnopeus, lämpötilakesto, kemiallinen yhteensopivuus sekä mekaaninen kestävyys. Porekoon tulee vastata halutun epäpuhtauden koon sekä prosessin vaatimien virtausmäärien tasapainoa. Materiaalin valintaa ohjaavat myös käyttökohteen kemialliset olosuhteet sekä mahdollinen regenerointi tai vaihto.

Käyttökohteita ovat vedenkäsittely ja juomaveden puhdistus, ilman- ja kaasujen suodatus rakennus- tai teollisuuslaitoksissa, elintarvike- ja juomateollisuus sekä lääke- ja biotekninen ala sekä kemianteollisuus.

Valinta ja testaus perustuvat epäpuhtauksien koon, virtausvaatimusten ja kemiallisen yhteensopivuuden arviointiin. Laboratoriotestit ja standardit määrittävät esimerkiksi porejaon, kestävyyden sekä soveltuvuuden kyseiseen prosessiin. Käytössä suodatusmateriaali vaihdetaan tai regeneroidaan, ja loppujäte käsitellään asianmukaisesti.