Suodatusalueet

Suodatusalueet ovat maaperän ja ympäristön ominaisuuksiin perustuvia alueita, joilla vesi suodattuu ja puhdistuu ennen kulkeutumistaan pohjaveteen tai pintavesiin. Ne voivat olla sekä luonnollisia suodatusalueita että ihmisen rakentamia järjestelmiä, kuten imeytys- tai suodatuskenttiä. Suodatusalueiden tarkoituksena on vähentää epäpuhtauksia ja ravinteita sekä parantaa veden laatua ennen sen siirtymistä edelleen ympäristöön.

Käyttötarkoitukset: Eniten suodatusalueita käytetään haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyssä, mutta ne voivat soveltua myös sade- ja pintavesien puhdistukseen. Maaperän ominaisuudet ja alueen hydrologia määrittävät, kuinka tehokkaasti vesi voidaan suodattaa ennen sen päätymistä vesistöihin. Suodatusalueita hyödynnetään sekä yksittäisissä kiinteistöissä että laajemmassa vesienhoidon suunnittelussa.

Toimintaperiaate: Vesi kulkee maakerrosten läpi, jolloin tapahtuu mekaanista suodatusta, maaperän mikrobiotoiminnan hajotusta sekä adsorptio. Näin vähenevät partikkelit, ravinteet ja osa epäpuhtauksista, mikä parantaa veden laatua ennen vedenvaihdun tai vesistöön johtamisen vaiheita.

Suunnittelu ja sääntely: Suodatusalueen soveltuvuus riippuu maaperän läpäisevyydestä, syvyydestä pohjaveteen, kaltevuudesta sekä kasvillisuudesta. Paikalliset säädökset sekä ympäristö- ja vesihuoltolait voivat edellyttää maaperäselvityksiä, luvanvaraisuutta ja valvontaa. Huolto ja säännöllinen seuranta ovat oleellisia toimeenpanon kannalta.

Rajoitteet: Tiivis tai liian vedenpitävä maaperä, matala pohjavesi, suurikokoinen vedenkysyntä sekä epätasainen kaltevuus voivat heikentää suodatusalueen toimintaa. Tämän vuoksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota sekä maaperän että veden kierron ominaisuuksiin.