Summatiivisia

Summatiivisia on suomalaisessa koulutus- ja arviointikielessä adjektiivi, joka kuvaa arviointia tai arviointiprosessia, joka summaa oppimisen tulokset lopullisesti tietyn oppimisjakson päättyessä. Termi juontaa latinankielisestä summativus–merkityksestä “yhteenvetoon liittyvä” ja sitä käytetään erityisesti koulutuksessa kuvaamaan lopullisia, päätöksiä tekeviä arviointeja.

Ominaisuudet ja käyttötarkoitus: Summatiiviset arvioinnit ovat oppimisen päätepisteeseen kohdistuvia ja niiden tarkoituksena on määrittää, mitä opiskelija on oppinut sekä antaa lopullinen arvosana tai todistus. Ne voivat toteutua kurssin, jakson tai ohjelman lopussa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat välitentit, loppukokeet, lopputyöt, portfoliot tai standardoidut testit. Summatiivista arviointia käytetään usein tilastollisen tai tilinpäätöksellisen päätöksenteon, koulutuksen läpäisyyn tai ohjelman vaikuttavuuden arviointiin.

Ero muotoutuvaan (formatiiviseen) arviointiin: Summatiivinen arviointi eroaa muotoutuvasta arvioinnista, joka tapahtuu oppimisen aikana ja tähtää palautteen avulla oppimisen parantamiseen. Summatiivinen arviointi antaa yleensä lopullisen arvion oppimisesta, kun taas muotoutuva palaute voi olla jatkuvaa ja kehittävää.

Etäisyydet ja huomioitavat seikat: Hyväksyttävyyden ja luotettavuuden varmistaminen, kohdistus oppimistavoitteisiin sekä selkeiden kriteerien ja rubiikkien käyttö lisäävät arvioinnin tasapuolisuutta. Summaibaariin voi sisällyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia, muodollisia ja epämuodollisia keinoja, kunhan ne ovat linjassa opetettujen tavoitteiden kanssa.