Stratosfäärin

Stratosfääri on ilmakehän kerros, joka sijaitsee troposfäärin yläpuolella ja mesofäärin alapuolella. Sen korkeus vaihtelee noin 10–15 kilometristä tropiikissa noin 50 kilometriin korkeuksissa polaarialueilla. Kerros on suhteellisen vakaata verrattuna troposfääriin, ja pystysuuntainen ilman sekoittuminen on vähäisempää.

Lämpötilan käyttäytyminen on päinvastainen kuin troposfäärissä: ilma lämpenee korkeuden myötä, johtuen otsonin UV-säteilyn absorptiosta. Stratosfäärissä sijaitsee ozonikerros, joka sijoittuu suurin piirtein 15–35 kilometrin korkeudelle. Ozonin ansiosta suurin osa auringon ultraviolettisäteilystä absorboituu ennen kuin se saavuttaa maapallon pinta-alan. Stratosfääriin kuuluvat sekä otsonikerros että sen aiheuttama lämpötilaprofiili, mikä luo kerroksen vakauden.

Otsonikerroksen tilaan ovat vaikuttaneet sekä luonnolliset että ihmisen aiheuttamat kemialliset tekijät. Otsonikato tuli havaintoihin 1980-luvulla, ja Montrealin pöytäkirja sekä sen lisätoimet ovat vähentäneet otsonia tuhoavien aineiden päästöjä. Pitkällä aikavälillä otsonikerroksen tilaa seurataan osanaan ilmastonmuutoksen kontekstia.

Stratosfäärin dynamiikkaan kuuluvat Brewer–Dobson -kiertoliike, jossa ilma nousee tropiikissa ja kulkee korkeammille leveysasteille ennen laskeutumistaan. Talvella napa-alueilla syntyvät polar vortices sekä niihin liittyvät PSC-yhdisteet voivat lisätä otsonin tuhoutumista kevään valon ja säteilyn palautuessa.

Tutkimus ja mittaukset: stratosfääriä seurataan satelliiteilla (esim. OMI, MLS), radiosondeista, LIDAR- sekä DOAS-menetelmillä. Tiedot ovat olennaisia sekä ilmaston tutkimuksessa että ilmanlaadun ja sään ennustamisessa.