Stabiili

Stabiili on suomenkielinen adjektiivi, jolla tarkoitetaan vakautta, tasaisuutta tai muutoksille vastustuskykyä. Substantiivina käytetään yleisesti sanaa stabiilisuus. Sillä voidaan kuvata sekä fyysisiä kappaleita että prosesseja tai tiloja, jotka säilyttävät asemansa tai palautuvat toimintansa häiriöiden jälkeen.

Tieteen ja teknologian aloilla stabiilisuudella on kontekstisidonnaisuus. Kemiallisesta stabiilisuudesta puhutaan, kun aine vastustaa kemiallista muutosta; termodynaaminen stabiilisuus tarkoittaa matalaa Gibbsin vapaata energiaa, kinetinen stabiilisuus taas tarkoittaa hidasta reaktiota. Nobelkaasut ovat kemiallisesti stabiileja; monia yhdisteitä vakautetaan resonancein avulla. Fysiikassa ja teknologian aloilla vakaus kuvaa järjestelmän kykyä palautua tasapainotilaan pienistä poikkeamista, kuten dynaaminen vakaus, ohjausjärjestelmien vakaus ja rakenteellinen vakaus.

Biologiassa ja lääketieteessä vakaus viittaa elintoimintojen homeostaasiin eli sisäisen tilan tasapainoon sekä potilaan tilan vakauteen—esimerkiksi potilas voidaan todeta vakaaksi, kun hänen elintoimintonsa ovat hyväksyttävällä tasolla.

Taloustieteessä stabiilisuudella tarkoitetaan makrotaloudellista vakautta ja rahoitusmarkkinoiden vakautta, jolloin keskeiset muuttujat, kuten inflaatio ja työllisyys, ovat hallittavissa ja poikkeamat maltillisia.

Etymologia: sana stabiili tulee latinankielisestä stabilis-sanakuteesta, joka merkitsee seisonutta tai vakaasti paikoillaan olevaa; suomen kielen kautta vakiintunut muoto stabiili/stabiilisuus.