Sosiaalijetlagia

Sosiaalijetlagi on ilmiö, jossa yksilön biologinen vuorokausirytmi poikkeaa hänen sosiaalisista aikatauluistaan, kuten työ- tai kouluaikatauluistaan. Tämä ristiriita ilmenee tyypillisesti unirytmin erona arkipäivien ja vapaa-ajalla, jolloin unen ajoitus ja pituus voivat muuttua. Siitä kärsivät etenkin aikuiset ja nuoret, joilla arjen velvoitteet pakottavat varhaisen heräämisen, kun vapaa-ajalla nukkumaanmeno siirtyy myöhäisemmäksi.

Taustalla ovat sekä sosiaaliset aikataulut että yksilön sisäinen kello: arkipäivisin suoritetut velvoitteet voivat aiheuttaa aiempaa heräämistä ja lyhyemmän yön, kun vapaa-ajalla uni usein pitenee ja ajoittuu myöhemmäksi. Myöhäisempi nukahtaminen vapaa-ajalla sekä päivän valon määrä ja sen ajoitus vaikuttavat jatkuvasti vuorokauden tahdin säätelyyn.

Ilmiötä on tutkittu laajalti, ja termi sekä käsite ovat tulleet tunnetuiksi Roennebergin ja kumppaneiden tutkimuksesta 2000-luvulla. Sosiaalijetlagia arvioidaan usein mitkä ovat unen keskikohdat arkisin ja vapaapäivillä. Keskeinen mittausmenetelmä on Munich ChronoType Questionnaire (MCTQ), jonka avulla lasketaan arkipäivien ja vapaa­päivien unen keskikohta (MSW ja MSF) sekä niiden välinen ero, social jetlagin pituus.

Vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn ovat moninaiset. Lyhytaikaisesti esiintyy päiväaikaista väsymystä, heikentynyttä tarkkaavaisuutta sekä kuormittunutta mielialaa. Pitkällä aikavälillä sosiaalijetlagi on yhdistetty aineenvaihdunnan häiriöihin, ylipainoon, diabeteksen riskin nousuun sekä kohonneeseen verenpaineeseen, ja se voi heikentää suorituskykyä sekä työ- tai koulumenestystä.

Ehkäisy ja hallinta perustuvat säännölliseen unirytmiin ja valon hyödyntämiseen. Samanaikainen herääminen joka päivä, aamulla runsas valon saanti sekä illan kirkkaan valon välttäminen auttavat kiinteyttämään kelloa. Lisäksi säännöllinen ruokailu, kofeiinin ja alkoholin käytön rajoittaminen sekä mahdolliset koulutuksen ja työaikojen sopeutukset voivat vähentää sosiaalijetlagin vaikutuksia.