Sivukanavahyökkäysten

Sivukanavahyökkäykset ovat tietoturvahyökkäyksiä, jotka hyödyntävät tietoa fyysisistä ominaisuuksista tai toteutustiedoista, joita tietokonejärjestelmä tuottaa toimiessaan. Tällaisia sivukanavia voivat olla esimerkiksi virrankulutus, sähkömagneettinen säteily, prosessointiaika tai ääni. Hyökkääjä analysoi näitä sivukanavia saadakseen selville tietoa järjestelmän sisäisestä toiminnasta, kuten salausavaimista tai muista arkaluontoisista tiedoista.

Toisin kuin perinteiset hyökkäykset, jotka yrittävät murtaa salauksia tai hyödyntää ohjelmistojen haavoittuvuuksia suoraan, sivukanavahyökkäykset eivät vaadi pääsyä itse algoritmiin tai datavirtaan. Sen sijaan ne havainnoivat järjestelmän "vuotoja" sen fyysisessä toteutuksessa. Esimerkiksi tietyt laskutoimitukset kuluttavat enemmän sähköä tai kestävät pidempään, ja näitä eroja voidaan käyttää hyväksi.

Yleisiä sivukanavahyökkäysten muotoja ovat tehoanalyysi (power analysis) ja aikapohjaiset hyökkäykset (timing attacks). Tehoanalyysissä seurataan laitteen virrankulutusta, kun taas aikapohjaisissa hyökkäyksissä mitataan operaatioiden suoritusaikoja. Sivukanavahyökkäyksiä pidetään usein vaikeasti torjuttavina, koska ne perustuvat laitteiston fysiikkaan. Suojautumiskeinoja ovat muun muassa satunnaistaminen, piilottaminen ja laitteiston suunnittelu siten, että sivukanavavuodot minimoidaan.