Sijaintimuotoja

Sijaintimuotoja, suomeksi locative cases, ovat kieliopin taivutuksia, jotka ilmaisevat paikan tai suunnan suhteessa toiseen sanaan. Ne ovat keskeisiä sanan sijaintia ja liikettä koskevissa merkityksissä, ja ne muodostuvat substantiivin loppuun lisättävistä taivutuspäätteistä. Sijaintimuotoja ovat inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi ja allatiivi, jotka kuvaavat sekä paikkasidonnaisia sijainteja että liikettä kohti tai pois paikan päältä.

Inessiivi tarkoittaa sijaintia sisällä: esimerkki talossa. Elatiivi ilmaisee lähtöpaikan sisäpuolelta: talosta. Illatiivi osoittaa suunnan sisään: taloon. Adessiivi kertoo paikan päällä tai sen pinnalla: talolla. Ablatiivi ilmaisee poistumista paikan päältä: talolta. Allatiivi kertoo suunnan päin paikkaa kohti: talolle.

Nomiin, adjektiiveihin ja määräisiin sekä muihin sanoihin liitettyinä sijaintimuodot muodostavat useimmiten saman sanan yksikkö- tai monikkomuodon kanssa, ja niihin voi tulla omistusliitteitä kuten talossani, talossamme. Taivutusmuotojen käyttö on yleistä sekä puhuttussa että kirjallisessa kielessä, ja ne voivat ilmaista sekä paikallista tilaa että liikkeen suunnan, riippuen verbin merkityksestä ja kontekstista.

Sijaintimuotojen oppiminen on perusta suomen kielen sijainti- ja suuntamerkityksille. Ne voivat esiintyä yksittäin tai yhdessä muiden kieliopillisten rakenteiden kanssa ja ovat olennaisia sekä arkipäiväisessä viestinnässä että kirjoitetussa tekstissä.