Siirtosubstaatiot

Siirtosubstaatiot ovat sähköverkossa käytettäviä korkeajännitteisiä substaatioita, joiden tehtävänä on siirtää sähköenergiaa suurjännitteisessä siirtoverkossa sekä muuntaa jännitetasoa, hallita verkon jännite- ja virtaliikettä ja tarjota suojauksia sekä katkoksia vikatilanteissa. Ne yhdistävät voimalaitosten, siirto- ja jakeluverkkoja sekä alueellisia sähköasemia, ja niiden kautta voidaan ohjata sekä varmistaa energian toimitus suurille alueille.

Pääkomponentit ja varusteet ovat suurjännitteinen katkaisutekniikka (katkaisijat ja erottimet), sähköverkon katkot ja kytkimet, busbarit (jakelijoiden jakokaapit), sekä muuntajat, joilla jännite muunnetaan tarvittavaksi tasoksi. Lisäksi sisältyvät jännite- ja virta-mittauslaitteet, suojaus- ja ohjauslaitteet sekä etävalvontajärjestelmät (SCADA). Joissakin siirtosubstaatoissa on OLTC-muuntajia (on-load tap changer) jännitteen säätöä varten, sekä reaktoreita tai kapasitanssiyksiköitä jännitteen hallintaan.

Rakenteeltaan siirtosubstaatiot voivat olla ilmaeristettyjä (AIS) tai kaasulla eristettyjä (GIS). Tällaiset ratkaisut eroavat tilantarpeeltaan, asennuksen kustannuksilta ja ympäristönsiedosta. Sijainti liittyy usein suurten voimajohdojen ja sähköntuotannon sekä kulutuspisteiden väliin, ja ne suunnitellaan huolto- sekä käyttövarmuus huomioiden, jotta sähköverkko säilyttää vakaan jännitteen ja riittävän kapasiteetin.

Siirtosubstaatiot ovat kriittisiä verkon luotettavuuden, joustavuuden ja integroituvuuden kannalta, erityisesti suurempien alueiden energianvaihdon, uusiutuvien lähteiden liittämisen ja tehomuuntopisteiden yhteydenpitoon.