Selkokieli

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on suunniteltu helpommaksi lukea ja ymmärtää. Siinä käytetään yksinkertaista sanastoa, lyhyitä lauseita ja selkeää rakennetta. Tavoitteena on avoin ja osallistava viestintä, jolla tiedot tavoittavat erityisesti niitä, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää tavallista tekstiä, sekä kielitaidon kehittämistä tarvitsevia.

Selkokieltä käytetään sekä julkisessa viestinnässä että arki- ja terveydenhuollossa. Se näkyy virallisissa lomakkeissa, käyttöohjeissa, verkkosivuilla ja julkaisuissa. Sen tarkoituksena on lisätä saavutettavuutta, tiedon ymmärrettävyyttä ja osallisuutta yhteiskunnan palveluissa.

Keskeisiä piirteitä ovat: lyhyet, yhdelle ajatukselle omistetut lauseet; arkipäiväinen sanasto; selkeä ja johdonmukainen termien käyttö; aktiivinen ja selkeä ilmaus; rakenteen näkyvä jäsentäminen, kuten selkeät kappaleet ja tarvittaessa luettelot. Tekstiä täydennetään tarvittaessa tarkentavilla selityksillä tai määritelmillä.

Historia: Selkokielen kehitys kotimaassa on ollut osa laajaa saavutettavuuden ja osallisuuden liikettä. Suomessa toimivat organisaatiot ja viranomaiset tarjoavat selkokielisiä ohjeita, koulutusta ja ohjeistuksia. Yhteisölle suunnatut keskukset sekä julkiset hankkeet edistävät kielen selkeyden standardeja ja laadunvalvontaa.

Kritiikki ja haasteet: Selkokieli voi olla turhankin yksinkertaista joillekin tai voi vaarata tarkkuuden ja täsmällisyyden kustannuksella. On tärkeää tehdä käyttäjätestausta ja varmistaa, että ymmärrys paranee. Lisäksi on tärkeää ylläpitää monipuolista viestintää; selkokielinen teksti ei korvaa monimutkaisten asioiden tarkkaa, mutta se toimii lisäyksenä.