Scrummenettelyjen

Scrummenettelyjen käsite viittaa Scrum-menetelmän käytäntöihin, rituaaleihin ja työnjaon periaatteisiin projektinhallinnassa. Scrum tukee ketterää, iteratiivista ja inkrementaalista kehitystä sekä tiimien autonomian ja säännöllisen palautteen hyödyntämistä. Menetelmä korostaa läpinäkyvyyttä, jatkuvaa parantamista sekä asiakasarvon priorisointia.

Keskeiset roolit ovat Product Owner, Scrum Master ja kehitystiimi. Product Owner vastaa tuotteen backlogin prioriteeteista ja visiosta, Scrum Master huolehtii prosessin sujuvuudesta ja esteiden poistamisesta, ja kehitystiimi toteuttaa työt sekä tuottaa inkrementtejä. Scrum-tapahtumiin kuuluvat Sprint Planning, Daily Scrum, Sprint Review ja Sprint Retrospective; sprintti kestää tyypillisesti yhden neljän viikon jakson.

Artefaktit ovat Product Backlog, Sprint Backlog ja Inkrementti. Product Backlog kuvaa tuotteen kaikkia ominaisuuksia ja niiden prioriteetteja, Sprint Backlog listaa sprintin aikana toteutettavat tehtävät, ja Inkrementti on valmistunut, potentiaalisesti julkaistava osa tuotetta sprintin lopussa.

Scrummenettelyjen perusta on empirismi ja sopeutuminen: tiimit oppivat projektin edetessä ja mukauttavat suunnitelmia palautteen perusteella. Läpinäkyvyys, säännölliset palautekierrot ja tiimityö ovat keskeisiä. Menetelmää pidetään erityisen sopivana projekteihin, joissa vaatimukset voivat muuttua ja joissa voidaan nopeasti tuottaa arvoa. Haasteina voivat olla epäselvät priortiteetit, suuri tiimi tai organisatoriset esteet. Skalauksessa käytetään Scrum of Scrums, LeSS ja SAFe -kehyksiä.

Scrum kehitettiin 1990-luvulla Ken Schwaberin ja Jeff Sutherlandin toimesta. Keskeisiä päivitettyjä käytäntöjä jäsennetään yleisesti Scrum Guideen.