Satunnaisnäytteenotto

Satunnaisnäytteenotto on tilastollinen menetelmä, jossa tutkittavan kokonaisuuden (kokoelmän) yksilöitä valitaan satunnaisesti näytteen muodostamiseksi. Menetelmä perustuu satunnaisuuteen, jotta jokaisen yksilön valinta todennäköisyys olisi tasainen. Tämä takaa näytteen edustavuuden ja vähentää epävarmuutta tuloksissa.

Satunnaisnäytteenoton tavoitteena on saada tietoa suuremmasta populaatiosta mahdollisimman luotettavasti ja tehokkaasti. Menetelmä soveltuu erityisesti, kun koko tutkittava joukko on liian suuri tai vaikeasti saavutettava. Näytteen koko valitaan yleensä siten, että se on riittävän suuri tilastollisen merkityksen saavuttamiseksi, mutta samalla taloudellisesti ja käytännöllisesti toteutettavissa.

Satunnaisnäytteenotto voidaan toteuttaa eri tavoin, kuten yksinkertaisella satunnaisnäytteenotolla, kerrostetulla näytteenotolla tai klusterinäytteenotolla. Yksinkertaisessa satunnaisnäytteenotossa jokainen yksilö valitaan suoraan satunnaisesti kokoelmasta. Kerrostetulla menetelmällä tutkittava joukko jaetaan alaryhmiin (kerroksiin), joista otetaan näytteitä suhteessa niiden kokoon. Klusterinäytteenotossa taas kokoelmasta valitaan ensin satunnaisesti klustereita (esimerkiksi kouluja), ja sitten näytteet otetaan valituista klustereista.

Satunnaisnäytteenoton etuja ovat sen yksinkertaisuus, alhaiset kustannukset ja hyvä edustavuus, kun menetelmää sovelletaan oikein. Haittapuolena voi olla se, että jotkin ryhmät tai alueet saattavat jäädä aliedustetuiksi, jos näytteenotto ei ole riittävän huolellisesti suunniteltu. Menetelmän soveltuvuus riippuu tutkimuksen tarkoituksesta, tutkittavan populaation ominaisuuksista ja saatavilla olevista resursseista.