Sappitiehyihin

Sappitiehyihin ovat sappijärjestelmän osia, jotka johtavat sapen maksasta ohutsuolenseen. Ne muodostuvat pienistä intrahepatisista sappitiehyistä, jotka keräävät sapen maksasta, sekä näiden johtojen oikean ja vasemman maksatiehyen liitoksesta. Näistä kahdesta muodostuu yhteinen maksatiehyt, joka yhdistyy sappirakon kautta tulevaan sappikanavaan ja edelleen muodostaa yhteisen sappitiehyen. Yhteinen sappitiehyen eli yleissappitiehyen(ductus choledochus) muodostaa tien sappien loppulähteelle ja kulkee haima- ja pohjukaissuolakanavien lähellä kohti duodenumia.

Sappitiehytjaksot ja yhteydet koostuvat pääosin maksasta ja sappirannasta: intrahepatiset sappitiehyet johtavat maksaan päin, sieltä oikea ja vasen maksatiehyet muodostavat yhteisen maksatiehyeen, joka liittyy sappikierukan (sappikierukka, cystic duct) kautta yhteiseen sappitiehyeen. Yhteinen sappitiehyt kulkee maksakourun läpi ja avautuu pohjukaissuolen suurten papillojen alueelle haiman ja sappirakon yhteydessä. Sappin kulku tapahtuu hallitusti sappialueen sulkijalihasten (sphincter of Oddi) ja hormonien säätelyn avulla.

Toiminnot ja erittely: Sappitiehyet kantavat sapen eritettiin maksasta pohjukaissuoleen. Sappi on emäksistä sapen osatekijää, jossa on ruuansulatukseen osallistuvia lipidejä ja rasvojen emulgaatiota. Sappitiehyjen limakalvo koostuu cholangiocytes- epiteelistä sekä peribiliaarisista rauhasista, ja ne voivat reagoida tulehduksiin tai obstrukteihin.

Kliininen merkitys: sappitiehyiden obstruktio, kuten sappikivet tai striktuurit, voivat aiheuttaa kolesta ja keltaisuutta; cholangitis, PSC ja cholangiocarcinoma ovat tärkeitä sairauksia. Diagnostiikkaan kuuluvat ultraäänitutkimus, MRCP sekä ERCP; hoitoon kuuluu kivenpoisto ERCP:n avulla, stentit sekä kirurgiset toimenpiteet ahtaumien tai syöpien tapauksessa. Embryologisesti sappitiehyet kehittyvät endodermistä hepatic diverticulumista.